Mitä Sipilä oikeastaan sanoi Malmista?

Pääministeri Sipilä sanoi että ”hallitus on valmis pelastamaan Malmin lentokentän”. Epäselväksi jäi, mitä hallitus on itse asiassa valmis tekemään säilyttääkseen Malmin lentokäytössä.

Onko Sipilä valmis vaihtamaan Malmin toiseen maa-alaan?

Malmin kentän alue ympäristöineen on 300 hehtaaria ja sinne suunnitellaan noin 25 000 asukkaan asuinaluetta. Helsinki ja valtio ovat sopineet, että Helsingin tulee kiihdyttää asuntotuotantoa, koska koko maan etu vaatii, että Helsingissä on asuntoja tänne muuttaville. Ja juuri näihin sopimuksiin liittyen edellinen hallitus päätti valtion luopuvan malmin kentästä, jotta Helsingissä olisi maata johon niitä rakentaa.

Valtion pitäisi siis löytää Helsingistä toinen, saman kokoluokan maa-alue. Käytännössä ainoa edes likimain yhtä suuri alue Helsingissä on Santahamina. Sinne tosin tuskin saisi sovitettua luontoarvot huomioiden paljon yli 10 000 asukasta, ja liikenteellisestikin se on Malmia vaikeampi kohde.

Hallitus ei ole tarjonnut Helsingille Santahaminaa vastineeksi Malmin kentästä. Ja tuskin tulee tarjoamaankaan, se haluttaneen pitää nykykäytössä.

Onko Sipilä valmis ostamaan Malmin?

Käypä hinta Malmin kentän alueelle tulee nykyisessä tilanteessa Helsingin kaupungin suunnitteleman käytön, eli asuntotuotannon mukaan. Kaupunginhallituksen jäsen Hannu Oskala arvioi hinnaksi 500 – 1000 miljoonaa. Käsittääkseni arvio on oikeaa suuruusluokkaa.

Jos hallitus haluaisikin käyttää Malmin ostamiseen vajaan miljardin, ratkaisematta jäisi silti kysymys siitä, missä ihmiset voisivat asua. Seteleiden alla kun tulee talvella kylmä.

Hallitus ei myöskään ole tarjoutunut ostamaan Malmin aluetta Helsingiltä. Jos olisi, kaupunginhallitukselle olisi kyllä kerrottu siitä. Vaikea uskoa myöskään, että valtion budjetista irtoaisi tähän miljardi.

Onko Sipilä valmis ottamaan Malmin pakkokeinoin?

Valtio sopi 2014 Helsingin kaupungin kanssa, että se vetäytyy Malmin kentän toiminnasta, irtisanoo maanvuokrasopimuksensa (maat ovat koko ajan olleet Helsingin kaupungin) ja myy rakennukset Helsingille. Kaikki tämä myös toteutettiin.

Sipilän omin sanoin: ”[H]allitus on selvitellyt sopimuksen purkamisen mahdollisuutta. Siinä tulimme oikeuskanslerin ohjeiden mukaisesti siihen tulokseen, että se tie on mahdoton.”

Hallitus on siis kysynyt oikeuskanslerilta, onko Suomessa omaisuudensuoja voimassa, ja voiko tekemänsä sopimuksen peruuttaa sillä perusteella, että tuli katumapäälle. Oikeuskansleri ilmeisesti on vastannut, että Suomessa on voimassa omaisuudensuoja.

Kysyminen on toki täysin ok, mutta vastaus ei varmaan ollut kovin yllättävä.

Sipilä ei sanonut mitään konkreettista siitä, mitä hallitus oikeasti malmin suhteen tekisi, eikä hallitus ole myöskään mitään konkreettista tehnyt. Vaikuttaisikin siltä, että Sipilän halitus ei itse asiassa ole aikeissa tehdä mitään säilyttääkseen Malmin lentokentän. Jollei piakkoin tule jotain konkreettista ehdotusta, kyse lienee pelkästä vaalitempusta. En pidättäisi hengitystäni.

Vaikutelmaa vaalitempusta korostaa se, kuinka Sipilä yrittää kaataa syytä sopimushaluttomuudesta Helsingin niskoille, vaikka hallitus itse ei ole tehnyt oikeastaan minkäänlaista aloitetta asiassa.

Mutta voisiko kenttää edes säilyttää jotenkin?

Löytyisikö jokin ratkaisu, jossa kaikki voittavat? Sellainen, jossa kenttä säilyy lentokäytössä, asukkaille saadaan taloja ja kaikki voivat olla tyytyväisiä?

Valitettavasti ei.

Vaihto Santahaminaan ei liene hyvä maanpuolustuksen kannalta, eikä se olisi kovin tyydyttävä Helsingin kaupunkirakenteenkaan kannalta: Saari on liikennesumppu, ja realistinen rakentaminen Malmia vähäisempää.

Jos valtio vain ostaisi Malmin, Helsinki voisi toki kuitata noin puolet veloistaan. Kaupungin kassan kannalta kiva, mutta ratkaisu olisi vastuuton niin valtion kuin Helsinginkin osalta. Valtio velkaantuu koko ajan nopeasti, ja sen rahoille on oikeasti monia tähdellisiä käyttöjä. Helsinki puolestaan tarvitsee asuntoja kaupunkilaisille, eikä raha noin vaan muutu asunnoiksi.

Asuntojen rakentaminen kentän vierelle ja lentotoiminnan säilyttäminen ei sekään ole mahdollista. Mietin itse samaa ajatusta jo 2014, kun Malmin kysymys muuttui ajankohtaiseksi. keskustelut suunnittelijoiden kanssa saivat minut vakuuttumaan, että lentokentän melu ja meidän melko tiukat melunormimme tekevät yhdistelmästä mahdottoman. Asutuksen sijoittelu ryppäinä kentän ympärille ei myöskään tuottaisi toimivaa kaupunkirakennetta.

Sellaista vaihtoehtoa, jossa Malmin kentälle ei rakenneta asuntoja, mutta Helsingin valtiollekin lupaamat tavoiteet rakentaa uusia asuntoja täyttyvät ei löydy. Malmin säilyttäminen tarkoittaisi (kaupungin saamatta jäävien tulojen lisäksi) asuntotuotannon notkahdusta ensi vuoskymmenellä, pahenevaa asuntopulaa ja voimakkaammin kohoavia asuntojen hintoja.

Minä en halua sitä, eikä Helsingin kaupunginvaltuusto halua sitä. Ja jos maan hallitus suhtautuu tehtäväänsä vakavasti, eivät hekään oikeasti halua sitä.

15 thoughts on “Mitä Sipilä oikeastaan sanoi Malmista?”

  1. Oleellisinta lienee kai mitä mieltä valtuusto on kunnallisvaalien jälkeen? Kentän gryndaamista kannattavien äänestäjien äänillä tuskin pääsee läpi kuin muutama marginaaliehdokas.

  2. Mihin perustuu väite lentomelusta ja melunormeista? Espoossa ja Vantaalla rakennetaan jatkuvasti liikekoneiden nousu- ja laskeutumisreiteille. Melu vaikuttaa oikeastaan vain rakennusten ulkovaipan meluvaatimuksiin, joten väite melunormiesteestä ei kestä kriittistä tarkastelua.

    Melusta lisää:
    https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK090303.pdf

    1. Melu vaikuttaa myös ulkoalueisiin ja sillä on myös max meluarvot. Kesällähän oleskellaan paljon omalla pihalla, terasseilla ja parvekkeilla. Lisäksi melusaaste sekä pienhiukkaset tulevat myös sisätiloihin ja uusimpien tutkimusten mukaan aiheuttavat myös dementiaa ja muita sairauksia. Kannattaa lukasta ilmatieteen laitoksen selvitys haitoista, löytyy yleiskaavan liitteistä

  3. Malmin alueen rakentamista eduskunnan keskustelussa vastustivat lähinnä kansanedustajat, jotka eivät ole Helsingistä ja joista harva koskaan lienee ikinä käynyt Malmilla. Perustelut puheenvuoroissa olivat toinen toistaan huonompia, ja yllättävää on, miten sujuvasti kansanedustaja voi tehdä virheellisiä väittämiä vakavalla naamalla asiasta, mistä ei mitään ymmärrä.

    Itse olettaisin edustavani suurta enemmistöä, eli niitä, joille on ihan sama lentävätkö Malmilla lentokoneet vai ei, ja jotka tiedostavat tarpeen lisätä asuntotuotantoa Helsingissä, sekä että Malmi on aikasen arvokas alue pidettäväksi pienen piirin harrastelu-alueena ja sekalaisena romuvarastona.

  4. Rolle, Malmin lentokenttä eli tuo ”pienen piirin harrastelu-alue ja sekalainen romuvarasto” on valittu Europa Nostran toimesta Euroopan uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Europa Nostran puheenjohtaja oopperalaulaja Placido Domingo saapuu 13.5.2017 jakamaan kulttuuriperintöpalkinnot Suomen Turkuun. Lisäksi on hyvä muistaa, että Museovirasto on valittanut Helsingin yleiskaavasta Malmin osalta.
    Samalla logiikalla ja perehtymisellä voisi kutsua Olympiastadionia ”muutaman juoksijan harrastelupaikaksi ja vanhojen urheilulaitteiden romuvarastoksi”. Mitä järkeä on maksaa 300 miljoonaa sellaisen remontoinnista?
    Lisätietoa Museoviraston kannanotoista:
    http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6282
    http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/340534-museovirasto-pudotti-pommin-malmille-ilssa-kuin-jyraisi-tammerkosken-rannat

    1. Malmi varmaan on jonkinasteinen perintökohde, siinä missä monet muutkin, ja varmasti omalla tavallaan uhanalainen, kun alueen muuttaminen parempaan käyttöön on päätetty. Epäilemättä tosin ”Malmin ystävät” & co ovat syöttäneet Europa Nostralle samaa progandaa, mitä keskustalaisille kansanedustajille.

      Malmiahan ei olla tuhomassa, vaan alueen käyttöä muuttamassa. Malmin arvokkaimmat rakennukset pääsevät aivan uuteen loistoon uuden asuinalueen keskipisteinä, sen sijaan että ovat muutaman hikisen ilmailuharrastelijan ilona.

      Olympiastadioniin vertaaminen ei oikein osu. Malmilla käy vuosittain, mitä 10 000 katsojaa yhden kerran katsomassa jotain air showta, kun Olympiastadion isännöi vastaavia kävimääriä viikottain ja ajoittain jopa päivittäin. Olympiastadion on kaikille tuttu ja yhteinen paikka, Malmi nykyisellään sotkuinen pienen piirin varaam romuvarasto, mikä ei ole kunniaksi Malmin hienolle historilla.

    2. Rolle, Miksi vääristelet tietoa? Malmi Air Showssa on käynyt 50.000 henkeä vuonna 2014 ja vuodelle 2015 odotettiin 70.000 henkeä. Se on yksi Helsingin suosituimmista yleisötapahtumista. Vertailun vuoksi Flow-festivaalilla kävi 60.000 henkeä vuonna 2014.
      http://www.lentoposti.fi/uutiset/finland_international_airshow_palaa_malmille_jalleen_elokuussa_2015

      Mitä tulee suojeluun, Berliinin Tempelhof on kulttuuriarvoiltaan ja kohteena samanlainen. Siellä on suojeltu myös kiitotiet, jotka Helsingin KSV:n selvityksessä on jätetty arvioimatta rakennusinventoinnista. Juuri tästä Museovirasto on valittanut. Väität siis myös, että Malmin ystävät on aivopessyt Museoviraston ja virastossa ei osata ajatella itse?
      http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002868473.html

    3. 10 000 tai 50 000 kerran vuodessa, ihan sama, muuten muutaman harrastelijan takapihaa.

      Itse aloitit vertailut aivan erilaiseen kohteeseen, Olympiastadioniin, miksi haet vääristyneitä vertailukohteita?

      Käsittääkseni Malmin rakennussuunnitelmassa alueen pääkatu kulkisi nykyisen kiitotien paikalla.

      Ja mitä museovirastoon tulee, se virasto vastustaa kaikkea uutta ihan viran puolesta. Ehkä olet sitä mieltä, että Malmin kentän kulttuuriarvo on samaa tasoa kuin Itäkeskuksen metallihäkkyrät tai makkaratalon makkarat, jotka nekin ovat museoviraston mielestä erityisiä suojeltavia kohteita?

  5. Kun Helsingistä nyt ollaan metropolia tekemässä, niin luulisi että tällaiseen kaupunkiin yksi pienlentokenttäkin mahtuisi. Moni kaupunki olisi ylpeä toimivasta pienlentokentästä.

    Malmin vanha perinteikäs kenttä pitäisi säilyttää toimivana lentokenttänä, joka antaa arvon omalle historialleen. Kaupungin päättäjät eivät näytä tällaisia arvoja lyhytnäköisessä rakentamisvimmassaan ymmärtävän!

  6. Arvon kentänpuolustajat, mihin te ne asunnot sitten sijoittaisitte? Yhtään realistista suunnitelmaa en ole vielä nähnyt.

    1. Onko näillä yhden asian liikkeillä koskaan varsinaisia ratkaisuehdotuksia? Yleensä perustuvat vain vastustamiseen ja keräävät asianosaisten (harrastajat, kaupunginosayhdistys jne.) lisäksi kaikki persuhenkiset, joiden mielestä maailma oli hieno paikka sinä vuonna kun itse oli 18-vuotias ja sitten kaikki meni pilalle.

    2. Muista liikkeistä poiketen Malmin ”yhden asian liikkeellä” on myös ratkaisuehdotuksia. Asunnot on mahdollista sijoittaa nykyiselle kaava-alueelle RKY-arvot ja lentotoiminta säilyttäen.
      http://www.malmiairport.fi/25000-asukasta-rky-alue-sailyttaen-uusi-kaavarunkoehdotus-julkaistu/

      On hyvä muistaa, että Malmin kaava-alue on kokonaisuutena 300 ha, josta lentokentän pinta-ala on 138 ha ja nykyinen lentokenttäyhdistyksen vuokra-alue 39 ha. Eli varsinainen lentotoimnta vaatii vain 15% kaavan kokonaisalueesta. Kyse on enemmänkin siitä, että Helsingin päättäjät ja eivät ole halunneet tutkia vaihtoehtoja, joissa lentotoiminta jatkuu.

  7. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan. Kyllä kaupunkiin yksi pienlentokenttä ja jokunen viheraluekin mahtuu.

  8. Kommentoin myöhässä, mutten voi olla lisäämättä tähän Malmin säilytyskeskusteluun sitä tosiasiaa, ettei Malmin lentokenttä ole ollut alkuperäisessä käytössään melkein 65 vuoteen. Malmi siirtyi lentoharrastajille sen jälkeen kun matkustajaliikenne siirtyi Vantaalle, jolloin Malmin taru matkustajalentokenttänä loppui. Sillä ei toisin sanoen ole käyttöön liittyvää historiallista arvoa, vaan arvot liittyvät lähinnä arkkitehtuuriin ja alkuperäiseen lentoasemamiljööseen, jotka ovat säilymässä.

    Malmin historiaa pitäisi mielestäni kunnioittaa vaikkapa siirtämällä ilmailumuseo Malmille.

  9. Lentoaseman arvokas funkisrakennus on kuulemma tarkoitus suojella, mutta eihän yksittäisellä ympäristöstään irrotetulla rakennuksella keskellä jotain uutta asuinaluetta ole mitään arvoa. Jokuhan jo ehti ehdottaa, että se muutettaisiin uimahalliksi. Saataisiin varmaan pyöreä allas.

    Suojelun merkitys on siinä, että suojellaan suurempia kokonaisuuksia, alkuperäisiä miljöitä ja niihin liittyviä perinteitä. Parasta suojelua on pitää kenttä alkuperäisessä käytössään eli ilmailukäytössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *