Seuraavat 400 000 helsinkiläistä

Yksi politiikan suurista kysymyksistä Helsingin seudulla tulee olemaan, missä seuraavat 400 000 helsinkiläistä asuvat. Vastaukset tähän kysymykseen määrittävät kaupunkirakennetta ja vaikuttavat kulttuuriin, talouteen, hallintorakenteeseen, seudun menestykseen ja kaikkeen muuhunkin.

Maakuntakaavassa varaudutaan 430 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. pääosin Helsingin seudulla. HSL:n liikennejärjestelmäsuunnitelmassa taas on lähtökohtana 465 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä 14 kunnan alueella. Eri ennusteiden suuruusluokka on sama: tänne pitää saada uusia asuntoja 400 000 ihmiselle.

Jos mitään ei erityisemmin tehdä, uudet asunnot rakennetaan pääosin pitkin kehyskuntia pieninä paloina: Nurmijärvelle, Tuusulaan, Vihtiin, Mäntsälään, Sipooseen ja Kirkkonummelle. Liikenne perustuu lähinnä henkilöautoihin, joita on useimmilla perheillä kaksi, jopa kolme. Moottoritiet täyttyvät ruuhkista, ja niiden lisärakentamista vaaditaan kovaan ääneen. Siihen kuluu miljardeja, mutta sekään ei riitä, koska kehäteitä ei voi leventää loputtomasti. Tämä on taloudellisesti kallis ja ekologisesti tuhoisa skenaario.

Tavoite pitääkin olla, että suurin osa uusista asunnoista rakennetaan Kehä I tasolle tai sen sisäpuolelle, ja lähes kaikki pääkaupunkiseudulle. Tällöin liikenne voi perustua pääosin joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn, mikä tekee kaupunkirakenteesta toimivamman, seudusta taloudellisesti menestyvämmän ja pienennetään päästöjä. Kaikki voittavat.

Helsingin seutu on kansainvälisesti vertaillen harvaan asuttu. Pääkaupunkiseudun tiheys on 952 henkeä neliökilometrillä ja koko seudun 365. Vertailun vuoksi, Tukholman seudun tiheys on 3597 asukasta neliökilometrillä. Yksittäinen luku ei kerro kaikkea, mutta on selvää, että Helsingissä on kyllä tilaa. Punavuoren tiheydellä koko Suomi mahtuisi Kehä I sisään, joskin siihen ei onneksi ole tarvetta.

Mihin sitten voisi rakentaa? Tässä muutamia huomioita:

  • Jo rakenteilla oleviin vanhoihin satamiin sekä Pasilaan tulee noin 60 000 asukasta lisää. Se auttaa alkuun, mutta vain alkuun.
  • Helsingissä on metsää ja viheraluetta yhteensä 3700 hehtaaria. Siihenkin tietysti mahtuisi, mutta suurin osa metsistä on arvokkaita virkistysalueita, eikä niitä pidä noin vain rakentaa täyteen. Kaikki vihreä ei kuitenkaan virkistä: teiden viereiset suojaviheralueet ovat melko käyttämättömiä. Tapauskohtaisesti rakennustilaa voi löytyä jonkin verran.
  • Moottoritiet sen sijaan voi muuttaa bulevardeiksi. Moottoritie vie 100 metrin levyisen käytävän ja sen vierustoille ei voi rakentaa ainakaan asuntoja. Saman liikennemäärän kuljettava katu mahtuu 30-50 metrin tilaan ja sen viereen voi rakentaa. Lisäksi moottoritieliittymät vievät valtavasti tilaa: Lahdentien ja Kehä I liittymä on Katajanokan kokoinen, melualueineen lähes Kruununhaan kokoinen. Kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksen mukaan moottoriteiden bulevardisoinnissa vapautuisi asuintilaa jopa 150 000 asukkaalle. Suurelta osin asukkaat käyttäisivät julkisia kulkuneuvoja, ja autoliikennekin toimisi paremmin kuin kehyskuntiin rakennettaessa.
  • Tiivistysrakentamisella on periaatteessa paljonkin potentiaalia. Monet kerrostalolähiöt ovat harvemmin rakennettuja kuin uudet omakotitaloalueet. Tiivistämisprojekteihin pitää saada vanhat asukkaat mukaan, mikä vie aikansa.
Kaksi kaupunkimaastoa: Lahdentien ja Kehä I risteys vastaan Kamppi. Kuvat ovat samassa mittakaavassa.

On siis yksi iso ratkaisu, ja lisäksi tarvitaan monta pientä.

Helsingin seudun Vihreät ovat ottaneet tämän kysymyksen tosissaan. Yksi vastaus haasteeseen on blogi Ihmisten kaupunki, jossa kaupungin kasvua, ekologisuutta ja rakennetta puidaan.

Toinen on seudun Vihreiden kaupunkisuunnittelufoorumi otsikolla “Mihin seuraavat 400 000 asukasta”. Tervetuloa kaikki jäsenet mukaan ideoimaan Uudelle YO-talolle Cajsa-saliin tänään kello kuusi. Foorumin ideoista on luvassa koostetta myös blogiin.

Kirjoitin tämän tekstin avaustekstiksi Helsingin seudun Vihreiden uuteen kaupunkipoliittiseen blogiin, Ihmisten kaupunkiin.

5 thoughts on “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä”

  1. ”Punavuoren tiheydellä koko Suomi mahtuisi Kehä I sisään”

    Selaamalla läpi Helsinki alueittain ja laskemalla yhteen pinta-aloja todetaan Kehä I:n sisällä olevan maapinta-alaa n. 97km2, ja Espoon puolella karkeasti arvioiden 5km2 lisää. Pyöristetään hiukan niin saadaan nätti tasaluku: Kehä I:n sisällä on 100km2 maapinta-alaa.

    Suomen väkiluku on 5400519. Jo yllä mainittu Helsinki alueittain kertoo Punavuoren pinta-alaksi 0,42km2 ja asukasmääräksi 8440; siis 20000 asukasta/km2. Tällä tiheydellä Kehä I:n sisään mahtuisi 2 miljoonaa asukasta, eli alle puolet suomalaisista.

    1. Poikkeuksellisesti jätin laskematta ja heitin näppituntumalla, mutta hyvä että joku laskee. Olisi siis pitänyt valita Harjun askuastiheys, ja silti päädyttäisiin täyttämään merta.

      Pariisi tiehys tuossa tokaisussa taitaa alkujaan olla, mutta ei se kyllä silläkään päde.

    2. Sagrada Famílian asukastiheys jo melkein riittäisi.

      Nyt kun alkuun pääsin niin voisin samantien huomauttaa pääkaupunkiseudun asukastiheydestä. Voidaan päätyä huomattavan eri tuloksiin riippuen siitä mikä tarkkaan ottaen on se alue jota katsotaan. Wikipedia väittää Helsingin taajama-alueen tiheydeksi 2300 asukasta per km2. Tämäkin on kansainvälisessä vertailussa aika vähän.

      Mutta tämä nyt on detaljeista nillittämistä varsinaisen aiheen sivusta. Ei minulla kirjoituksen pointtiin ole mitään vastaanväitettävää.

      P.S. Tsemppia kuntavaaleihin!

  2. Ei toi väite Tukholmastakaan oikein pidä paikkaansa. Eroa toki on muttei ole niin dramaattinen kuin väität. Toi Tukholman luku on taajaman asukastiheys 3597as/km2, vrt. Helsingin taajaman tiheys 1690as/km2. Jos vertaa metropoli-/työssäkäyntialueita on ero luultavasti vielä pienempi. Luotettavaa tilastotietoa en löytänyt, mutta wikipedia antaa Helsingin metropolialueelle suuremman tiheyden 451as/km2, vrt. Tukholma 320as/km2.

    Jos miettii kehä I sisäistä aluetta siellä asuu nykyisin 340000 asukasta eli 400000 uutta asukasta käytännössä yli tuplaisi asukasmäärän alueella. Asukastiheys vastaisi silloin Taka-Töölön asukastiheyttä, siis noin 7500as/km2.

    Taka-Töölö ei ole pelkästään kaupunginosa vaan myös peruspiiri. Itse asiassa Taka-Töölö on peruspiiri jossa on prosenttuaalisesti eniten viheralueita Helsingissä; 49,6%. Lisäksi Töölössä on neljänneksi vähiten liikennealuetta, noin 4,6%. Bonuksena vielä lähes 10000 työpaikkaa, kun asukkaita 14000.

    Eli tilastojen valossa lähes täydellinen! Toisaalta niitä viheralueita voisi Taka-Töölössä ottaa rakennusmaaksi kuten on ollut alkuperäisessä suunnitelmassa tarkoitus. Töölö on niin lähellä keskustaa joten sitsä pitäisi tiivistää kun taas sitä etäämmät alueet tulisi tiivistää Töölön tasolle.

    1. Ylipäänsä väestötiheyksien vertailu on hyvin ongelmallista, koska se riippuu niin voimakkaasti tehdystä aluerajauksesta. Ja ei ole olemassa mitään vertailukelpoista tapaa rajata alueet eri kaupungeissa. Siksi numerot saa aina melkein miten päin vain haluaa.

      Human Transitissa oli taannoin hyvä teksti siitä, miten vertialemalla kaupunkien tiheysprofiileja saa jo huomatavasti paremman kuvan. Tiheysporfiili ihmismäärän suhteen kun ei ole kovin herkkä aluerajaukselle: jos pääkaupunkiseutuun lasketaan vaikka sipoo mukaan, se on alle 20 000 ihmistä, eli pari prosenttia, kun taas alue kasvaa kymmeniä prosentteja, mikä heilauttaa keskitihetyttä raskaasti.

      Minua häiritsi tuo kohta jo kirjoittaessa, siksi kirjoitin sinne tuon ”Yksittäinen luku ei kerro kaikkea”. Jos olisi ollut rajattomasti aikaa, olisin etsinyt jostain helsingin tiheysprofiiliin datata ja jostain vertailukaupungista käyrän ja laittanut ne esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *