Kirjoittajalta Otso Kivekäs

Teollisuuskadun länsipäässä kohoavat Pasilan uudet talot ja tulevaisuudessa pilvenpiirtäjät. Sen itäpäässä kohoavat Kalasatman uudet talot ja pilvenpiirtäjät. Niitä yhdistää melko ankea ja meluisia väylä, joka on lähinnä railo kaupunkirakenteessa, ei yhdistävä tekijä.

Joskus 2012 keksimme Mikko Särelän kanssa, että näiden kahden uuden keskuksen välillä kulkee katu, joka on nykyisellään aika heiteillä. Pasilan ja Kalasataman lisäksi aivan sen veressä on kuitenkin Sörnainen, Kallio, Alppiharju ja Vallila. Suomen tiheimmin asuttuja alueita, lähemmäs 100 000 asukasta ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Lähellä on myös Suvilahti, Teurastamo, Konepaja, Veturitallit…

Jos Teollisuuskatu olisi mukavaa ympäristöä, jos sen varressa olisi takapihojen sijasta tiivistä kaupunkia, jos sinä kulkisi ratikka ja kadunvarressa olisi kahviloita. Teollisuuskatu voisi yhdistää tämän kaiken.

Tiistaina kaupunkiympäristön lautakunta hyväksyi Teollisuuskadun kaavarungon. Siinä on uusia taloja, tiivistä kaupunkia, parempia kävely-yhteyksiä, ratikka ja pyöräbaana. Lautakunta vielä evästi, että korkeimpiin taloihin saa rakentaa myös asuntoja ja että baana Teollisuuskadulta Redin kautta Itäväylälle pitää tehdä yhdessä tasossa.

Tämän kaiken toteutuminen vie vuosia. Kehitys ideasta eläväksi kaupungiksi on hidas. Mutta askel kerrallaan se tulee lähemmäs ja Teollisuuskadusta tulee uutta keskustaa.

Teollisuuskadun suunnitelmat:

• Kaavarungn selostus
• Kaikki liitteet

Hei ystävät,

kuntavaaleihin on aikaa kuukausi, ja olen ehdolla valtuustoon.

Olen viimeiset 8 vuotta rakentanut valtuustossa Helsinkiä, joka toivottaa kaikki tulijat tervetulleeksi. Joka antaa tilaa ja mahdollisuuksia löytää omanlaisensa elämä, yrittää ja rakentaa uutta. Joka pitää huolta, eikä päästä tippumaan. Joka uskoo kaikkien mahdollisuuksiin ja antaa kaikille uskoa tulevaan.

Konkreettisesti siis sellaisia asioita kuin moottoritiealueiden muuttaminen kaupungiksi, Hämeentien pyörätiet, päivähoito-oikeuden säilyttäminen kaikilla ja maksuton varhaiskasvatus, turvapaikanhakijoiden oikeus hätämajoitukseen ja terveyspalveluihin, päiväkotien ja koulujen riittävä lisärakentaminen, Oodin sekä arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentaminen. Näitä ja tuhansia muita konkreettisia asioita olen ollut ajamassa.

Ja tätä työtä haluaisin tuellanne jatkaa.

Vaalikampanjointi on tällä kertaa jäänyt aiempaa vähemmälle. Kaikki päivät, illat ja usein yötkin menevät vihreiden tavotteiden ajamiseen valtuustotyössä, päivätyöhöni digitalisaatiojohtajana suuressa yrityksessä ja kolmen lapsen kanssa puuhaillessa. Somessa näkymiseen ja itsensä esilläpitoon ei ole riittänyt aikaa.

Toivottavasti kuitenkin muistatte minut ja ehkä voitte auttaa jatkamaan työtä paremman Helsingin eteen.

Parhaiten voit auttaa:

• äänestämällä minua. Vaalipäivä on 13.6., ennakkoäänestys 26.5. – 8.6.
• Mainita minut myös ystäville ja tuttaville sopivissa yhteyksissä
• Seurata minua Twitterissä, tykätä FB:ssä, jakaa eteenpäin silloin kun julkaisen jotain jakamisen arvoista
• Lahjoittaa rahaa kampanjaan

Kiitos paljon!
Otso

Kävikin niin, että ihmiset haluavat tiiviiseen kaupunkiin entistä enemmän, he vaan haluavat siellä enemmän tilaa.

Yhä useampi tekee töitä kotonaan ja työhuoneelle tulee tarvetta. Tai ehkä lapset pitäisi saada olkkarista jonnekin riehumaan kun aikuiset tekevät töitä. Tai kun harrastukset siirtyvät kotiin, niille tarvitsee tilaa, oli kyseessä sitten sirkuspatja, valkokangas tai Peloton.

Konkreettisesti tämä näkyy niin, että asumisväljyys on kääntynyt selvään kasvuun, kun se edelliset 12 vuotta pysytteli noin 34 neliössä.

Tästä syystä asuntojen hinnat Helsingissä kohoavat ja eniten kohoavat hinnat kantakaupungissa, mutta väkiluvun kasvu on tyrehtynyt. Ihmiset ovat valmiita maksamaan tilasta, ja varakkaammat työntävät vähätuloisia kauemmas.

Tämä ei ole hyvä kehitys. Kaikkien etu olisi Helsinki, jossa on mahdollista asua monenlaisella tulotasolla ja jossa asuminen ei vie kohtuutonta osaa tuloista.

Kun ihmiset haluavat enemmän tilaa ja ovat siitä valmiita maksmaan, ainoa ratkaisu on rakentaa enemmän tilaa. Voidaan rakentaa kovan rahan asuntoja, kaupungin vuokra-asuntoja, pieniä asuntoa, suuria asuntoja. Näissä kussakin on hyvät ja huonot puolensa. Mutta olennaista on, että rakennetaan, sillä tuota ihmisten kaipaamaa lisätilaa saa vain rakentamalla.

Koronapandemia on lisännyt tarvetta rakentaa Helsinkiin. Tämän kuva meille kertoo.

Hallitus päätti rokotteiden alueellisesta kohdentamisesta. Kuukautta myöhässä toki, mutta silti. Valitettavasti päätös on rajattu niin, että lähes yhtä hyvin olisi voinut jättää päättämättä.

1) Liian myöhään

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositteli kohdentamista kuukausi sitten ja tehtäväksi mahdollisimman nopeasti. Päätöksentekoon on mennyt kuukausi ja päätös on muotoiltu niin, että ilmeisesti vasta kun kaikki yli 70v ja kaikki riskiryhmä 2:een kuuluvat ovat saaneet rokotteen, voidaan kohdentaminen aloittaa. Se tarkoittaa noin toukokuun puoliväliä. Yhteensä kaksi kuukautta suosituksesta.

Suurin hyöty kohdentamisesta olisi tullut maaliskuussa, kun se olisi auttanut taittamaan epidemian kohoamista ja suojannut juuri nimenomaan riskiryhmiin kuuluvia, jotka ovat tällä välin altistuneet koronalle. KRAR arvioi, että kohdentaminen olisi voinut vähentää sairaalajaksoja jopa 20%.

2) Liian vähän

Hallitus päätti, että kohdentaminen koskee vain Astra Zenecan ja Modernan rokotteita. Astra Zenecaa ei toistaiseksi anneta alle 65-vuotiaille ja yli 65-vuotiaat ovat käytännössä kaikki saaneet rokotteen ennen kun kohdentamisen saa aloittaa. Ellei rajoitteita muuteta, siitä ei siis ole hyötyä.

Jäljelle jää Moderna. Sitä on suomeen tulevista rokotteista noin 11%. Vaikka ne kohdennettaisiin kaikki pahimmille epidemia-alueille, vaikutus jäisi vähäiseksi. KRAR suosituksessa kaksi kolmasosaa rokotteista olisi kohdennettu koronatilanteen mukaan.

3) Liian lyhyen aikaa

Asetusluonnos on voimassa vain toukokuun loppuun. Kun sen mukaisesti kohdentamisen saa aloittaa vasta toukokuun puolivälissä ja kohdennus koskee vain 11% kaikista rokotteista, käytännössä kahdessa viikossa ei kovin montaa rokotetta ehditä antaa.

Ero siihen, että olisi päätetty ettei kohdenneta mitään on lähinnä paperityön määrässä. Epidemian kulkuun tällaisella toteutuksella ei ole juuri mitään vaikutusta.

ps. Viime päivinä Savonlinnassa on epidemiatilanne ollut Helsinkiä pahempi. Kannatan rokotteiden alueellista kohdentamista Savonlinnaan, jotta epidemia saadaan kuriin. Tässä ei ole kyse aluepolitiikasta, vaan epidemian torjunnasta.

Tiina Pasuri (HS Mielipide 1.2.) esitti, että Helsingin keskustan läpiajoa ei saisi vähentää, koska se heikentää keskustan elinvoimaa. Läpi ajava autoliikenne ei kuitenkaan tuo yhtäkään ihmistä tai euroa lisää keskustaan.

Niemellä sijaitseva keskusta on useimmilla matkoilla helppo kiertää kehäteitä tai vaikkapa Nordenskiöldinkatua pitkin. Useimmat autoilijat tekevätkin näin: keskustan läpi ajaa vain noin 7 200 autoa vuorokaudessa.

Keskusta on maan suurin työpaikka-, kauppa- ja kulttuurikeskittymä. Sen elinvoima perustuu satoihintuhansiin ihmisiin, jotka käyvät siellä joka päivä töissä, asioilla tai viihtymässä. Valtaosa heistä saapuu julkisella liikenteellä. Autoliikenteellä on merkittävä rooli tavaroiden jakelussa keskustan liikkeisiin, mutta asiakkaista vain runsaat kymmenen prosenttia saapuu autolla. Heitä varten tarvitaan maanalaista pysäköintiä, ei nelikaistaisia katuja.

Olen samaa mieltä Pasurin kanssa, että lupapolitiikka ja lisärakentaminen ovat avaimia keskustan elinvoimaan. Lisäksi auttaa, jos keskustasta tehdään viihtyisämpi ohjaamalla läpiajo kulkemaan muuta kautta.

Otso Kivekäs
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (vihr)
Helsinki

Julkaistu mielipidekirjoituksena Helsingin sanomissa 2.2.2021

Suomen talous lepää pääkaupunkiseudun varassa. Yksityisistä työpaikoista on Helsingin seudulla yli kolmannes ja täällä syntyy myös yli kolmannes bruttokansantuotteesta. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungin ovat tottuneet maksamaan kulunsa omilla tuloillaan ja maksavat verotulontasausta, joka jaetaan 255 muuhun kuntaan. Hyvä niin, heikommassa asemassa olevaa tuleekin auttaa.

Koronakriisi on tuonut meidät käänteiseen maailmaan. Kaikki ne syyt, joiden takia Pääkaupunkiseutu on hyvinvoiva, ovatkin nyt syitä, miksi se on pahimmassa pulassa.

Pääkaupunkiseudulla työskennellään muuta maata enemmän palvelualan yrityksissä. Siksi myös korona-laman lomautukset ja työttömyys osuvat pääkaupunkiseudulle pahiten. 60% lomautetuista on Uudeltamaalta.
Helsingin seutu on myös startuppien ja uusien innovaatioiden kehto. Helsingissä 85% yrityksistä työllistää 1-5 henkeä. Suurta osaa niistä uhkaa nyt konkurssi. Tämä isku osuu Helsinkiin, mutta vaikuttaa koko maahan, jos innovaatioiden kehitys ja leviäminen hiipuu.

Kaupungeissa liikenne perustuu joukkoliikenteeseen. HSL:n tulot ovat pudonneet 70%, mutta liikenteen on yhä pakko toimia. Valtion tukea HSL:n budjetissa on 1%. Tappiota tulee tänä vuonnavähintään 120 miljoonaa. Sitä ei voi paikata karsimalla, tai liikenne seisoo ja suomen veturi hyytyy.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien verotulot romahtavat samalla kun korona tuo uusia kustannuksia. Yksin Helsingin verotulot laskevat yli 300 miljoonalla ja Samalla muutkin tulot tippuvat. Sairastuneista yksi kolmesta asuu Helsingissä ja kaksi kolmesta Uudellamaalla. Sote-kulut kasvavat lähes 200 miljoonalla.
Siksi valtion tuen kunnille ja elvytystoimien pitää suuntautua sinne, minne kriisi iskee. Siis ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle. Hallituksen tähänastiset tukipäätökset eivät näin tee.

Tarkoitus ei ole tukea kaiken rakentamista ennalleen, vaan uudistumista kohti kestävämpää ja ekologisempaa yhteiskuntaa.

Tällä kertaa pääkaupunkiseutu on pahiten avun tarpeessa. On tullut valtion aika auttaa Helsingin seutua. Se on koko maan etu. Kun maan veturi saadaan takaisin raiteilleen, se jatkaa vetämistä.

Julkastu kolumnina Helsingin uutisissa 18.4.2020

Koronaepidemian etulinjassa ovat ne, jotka taistelevat taudin leviämistä vastaan ja hoitavat sairastuneita. Lääkärit, hoitajat, kaikki jotka jäljittävät tartuntaketjujen leviämistä.

Meillä muillakin on tärkeä tehtävä. Meidän tulee rajata epidemiaa omalta osaltamme ja samalla pitää yhteiskunta toiminnassa näissä vaikeissa oloissa.

Lapset eivät mene kouluun, mutta tarvitsevat etäopetusta. Murtuneet luut kipsataan ja tulehtuneet korvat katsotaan. Bussit kulkevat ja uudet talot nousevat kohti harjakorkeuttaan. Monen työ on katkolla, mutta toisilla sitä on sitäkin enemmän.

Tämä epidemia tulee kestämään. Pikkuhiljaa palataan normaaliin, mutta ei vanhaan normaaliin, vaan yhteiskuntaan, joka on järjestäytynyt uudelleen. Valinnoilla, jotka nyt teemme voi olla suuri vaikutus siihen, mitä vanhan maailman piirteitä kuljetamme mukanamme uuteen ja mitkä jätämme taaksemme.

Omasta näkökulmastani yksi arvokkaimpia suomalaisen yhteiskunnan piirteitä on syvään juurtunut demokratiamme, joka on kestänyt läpi niin sisällissodan kuin toisenkin maailmansodan sekä valtiollisella että paikallisella tasolla. Tätä lippua haluan osaltani viedä eteenpäin.

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään kaupungintalolla raskaiden poikkeusjärjestelyjen kanssa. Syy miksi kokoonnumme fyysisesti on, että tarvitaan päätös etäkokouksista. Huomenaamulla kaupunginhallitus kokoontuu internetissä ja siitä eteenpäin jokainen lautakunta, jaosto ja johtokunta. Jokainen niistä tekee omaa tärkeää työtään siinä, kuinka 650 000 ihmisen kaupunkia kansanvaltaisesti ohjataan. Opettajan virkoja pitää perustaa, päiväkoteja rakennuttaa, sairaanhoitoon myöntää lisämäärärahoja, työllisyystoimia pystyttää, yritystukimalleja suunnitella…

Jossain toisessa yhteiskunnassa, jossain toisessa kaupungissa ehkä peruttaisiin kaikki nämä kokoukset ja luotettaisiin, että virkamiehet kyllä tekevät päätökset. Mutta ei tässä yhteiskunnassa, eikä tässä kaupungissa. Luotan kyllä virkamiesten tekevän työnsä hyvin, mutta kaupungin ohjaaminen kuuluu kansan valitsemalle valtuustolle. Demokraattisesti valittu valtuusto aloitti työnsä heti sisällissodan jälkeen ja kokoontui läpi talvi- ja jatkosodan. Me jatkamme myös läpi koronaepidemian.

Siksi me siirrymme etäkokouksiin. Ylläpidämme yhteiskunnan normaalia toimintaa, mutta sopeudumme epidemian oloihin. Ja siksi olen kutsunut kaupunginvaltuuston tänään koolle kaupungintalolle – viimeistä kertaa vähään aikaan.

Tämä on se perintö, jonka haluan että viemme mukanamme tulevaisuuteenkin.