Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kiittää Aalto-koesarjaa

Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kehuu Suomen hallituksen rohkeutta satsata lamaoloissa 700 miljoonaa Aalto-hankkeeseen, jossa kokeellisen tieteentutkimuksen keinoin pyritään selvittämään, voiko kolmesta keskinkertaisesta korkeakoulusta luoda huippuyliopiston pelkällä rahalla.

”700 miljoonan euroa on kansainvälisestikin huomattava summa kokeellisessa tieteentutkimuksessa. Pientähän se on verrattuna Amerikassa kokeelliseen taloustieteeseen käytettyjen miljardien rinnalla, mutta tieteentutkimus on kokeellisena tieteenä vielä melko nuori” selittää Tuomas Kuhnuri, Kokeellisen tieteentutkimuksen seuran puheenjohtaja. ”Onhan se paljon rahaa, mutta kokeellista yhteiskuntatiedettä ei voi tehdä koeputkessa. Tai Aalto-maljassa, jos niin haluatte”, hän jatkaa.

Aalto-kokeissa on kyse yhdestä tieteentutkimuksen ikuisuuskysymyksistä, eli hyvän tieteen kriteereistä. Tavoitteena on kokeellisesti todistaa, että hyvään tieteeseen tarvitaan vain rahaa, eikä tieteellisen metodin olemuksella tai perinteillä ja toimintakulttuurilla ole kovin suurta merkitystä.

Aalto-koesarjassa on myös erittäin hyvin ymmärretty kontrolliryhmän merkitys kokeellisessa tieteessä. Kontrolliryhmänä toimivat muut Suomen yliopistot, erityisesti Tampereen Teknillinen Yliopisto, jolla vastaava lähtötaso ja jossa myös otetaan käyttöön säätiömalli, mutta käytössä on vain lumerahoitus.

Myös EU osallistuu koesarjaan, tutkimuksella joka kulkee nimellä ”tietotekniikan huippututkimusyksikkö”. Siinä selvitetään, syntyykö huippututkimusta tyhjästä, jos rahaa on sata miljoonaa. ”Ajatus on, että materian aalto/raha-dualismista johtuen huippututkimusta ikäänkuin materialisoituu tyhjästä, kun yhteen paikkaan vaan keskitetään tarpeeksi rahaa”, selventää yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho.

2 kommenttia artikkeliin ”Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kiittää Aalto-koesarjaa”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *