Asematunnelin asemakaava

En ole tässä kuussa kauheasti ehtinyt blogaamaan. Enkä ehdi vieläkään, vaan vasta ensi kuun puolella.

Sitä odotellessa, tässä tänään Tulenheimon Martin kanssa jättämämme muistutus asematunnelin asemakaavan muutosehdotukseen (uusi byrokraattis-lingvistisen arboretumini suosikkikukkanen)

Kommentoitava suunnitelma löytyy tästä, ja sen oheismateriaalit täältä.

Viitteeksi tässä kuva nykytilasta asematunnelin itäosassa. Huomaa myös esittelytekstin kaipuu 60-luvun alkuperäiseen asematunneliin.

Sitten asiaan.

Asematunnelin 1. tason liikennejärjestelyt

Asematunnelin uusi suunnitelma toistaa uskollisesti ja ansiokkaasti vanhan 60-80 -luvun asematunnelin henkeä pohjois-eteläsuuntaisine päälinjoineen ja kaarevine muotoineen. Tunnelin yhteyteen on kuitenkin sittemmin rakennettu metroasema, eikä alkuperäissuunnitelman henki enää sovi tunnelin nykykäyttöön.

Asematunnelin keskeisimmät liikennevirrat ovat metroon ja metrosta. Erityisesti Rautatieaseman ja metron välinen yhteys on erittäin kuormitettu. Tästä lähtökohdasta ajatellen ensisijaiset kulkuyhteydet pitäisi suunnitella diagonaaleina eri ovilta kohti Kompassitasoa, ja aivan erityisesti Rautatieasemalta kohti kompassitasoa (ks kuva 1)

Suunnitelmaa lukiessa herää epäilys, onko jalankulkijoiden liikennejärjestelyjä mietitty ollenkaan. Julkisen liikenteen asemat tulee mieltää ensisijaisesti liikennepaikoiksi, ja suunnitella liikennejärjestelyiltään toimiviksi. Vasta toissijaisesti voi miettiä kaupallista potentiaalia tai alkuperäisen suunnitelman henkeä: nämä ovat aina alisteisia jalankulkujärjestelyjen toimivuudelle.

Suunnitelman suurimmat ongelmakohdat (ks. kuva 2) ovat:

  1. Nykyäänkin ruuhkainen yhteys Rautatieasemalta metron suuntaan kaventuu ja muuttuu entistä mutkikkaammaksi. Päätunnelin kautta kulkeva kiertävä yhteys on tarpeettomasti pidempi, eikä vastaa intuitiota siitä, mihin suuntaan kulkija on matkalla.
  2. Yhteys Rautatieaseman ja Makkaratalon välisestä ”Päätunnelista” Metroon on silminnähden liian ahdas. Jos kaikkien kolmen suunnan liikennevirrat risteävät tässä, sekä lisäksi liiketilojen ovet aukeavat samaan tilaan
  3. Aiemmin melko hyvin toiminut kävely-yhteys Makkaratalon suuntaan pidentyy huomattavasti, heikentäen siten Metron palvelutasoa ydinkeskustassa.

Kävely-yhteys pitenee 10-15 metriä. Kun Rautatientorin metro-asemaa käyttää noin 5 miljoonaa ihmistä vuodessa, ja heistä ehkä 20% käyttää tätä yhteyttä, aiheuttaa muutos yksin tämän kulkusuunnan osalta noin 15 000 – 30 000 euron matka-aikatappiot vuodessa. Rautatieaseman suunnan ruuhkautumisen haitat ovat vaikeampia arvioida, mutta luultavasti suuremmat.

Muutos siis heikentää kävelijöiden kulkuyhteyksiä useaan keskeiseen suuntaan, ja heikentää siten joukkoliikenteen palvelutasoa. Tämä heikennys vaikuttaa pääosin tarpeettomalta ja perusteettomalta. Kompassitason itäpuolinen alue tulisikin suunnitella uudestaan siitä lähtökohdasta, että ensisijaiset yhteydet ovat diagonaalisia metron liukuportailta uloskäynneille. Kompassitasolta nousevien liukuportaiden sijoittamista diagonaaleille tulisi myös harkita.

Nykyisten ratikkapysäkeille vievien portaiden poistaminen on perusteltua, mutta suunnitelmissa tulisi varautua uusien yhteyksien avaamiseen ratikkapysäkkien länsipäähän, jos pysäkkejä voidaan tulevaisuudessa laajentaa niin, että yhteydet sinne mahtuvat.

Kompassitason liiketilalaajennos vaikuttaa hyvältä, eikä meillä ole siihen huomautettavaa.

Rautatieaseman pääoven edustan parkkipaikat

Koska myös maanpinnan kaavaa muutetaan tässä yhteydessä, on samalla syytä harkita myös maanpäällisistä jalankulkuinfrastruktuuria alueella.

Päärautatieaseman kautta kulkee 200 000 matkustajaa päivässä. Näistä ihmistä ehkä 30 000 – 50 000 kulkee pääovista. Aseman edustan 16 parkkipaikkaa ja 8 pysähdyspaikkaa käyttää 50 – 100 ihmistä päivässä. Prioriteetit tulisi suhteuttaa tämän mukaan.

Autojen pysähdyspaikkoja tarvitaan asemalla, mutta kymmenien tuhansien ihmisten sujuva liikkuminen on tärkeämpää. Pysähdyspaikat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi taksiaseman yhteyteen Elielinaukion puolelle asemaa. Parkkipaikkoja puolestaan asemalle tulijoille voitaisiin tarjota Elielin parkkihallissa, jossa on 490 paikkaa aseman välittömässä läheisyydessä, tai Pasilan asemalla, joka on autoliikenteen kannalta paremmin sijoittunut.

Parkkipaikat ovat 40-luvun lisäys, eivätkä kuulu alkuperäiseen Saarisen suunnitelmaan (ks kuva 3).

Parkkipaikkojen poiston yhteydessä myös pyörätie voidaan oikaista, erottaa selkästi jalankulkualueesta ja muuttaa turvallisemmaksi.

8 thoughts on “Asematunnelin asemakaava”

  1. Jumakvita jätkät että te ootte päteviä. Oikeesti siistiä että jotkut kansalaiset jaksaa saada kiksejä kaavamuutosehdotuksista.

    Keep up da good work kansalainen Kivekäs!

    Lisäksi ootte juurikin oikealla asialla. Lisäisin ehkä vielä tohon aseman edustan parkkipaikka-osioon, että kaikki kaiteet olisi poistettava. Kaksi perustelua:

    a) ne on ihan pirun rumia

    b) maailmalta on esimerkkejä, joissa on nähty selvästi, että tollaset kaiteet itseasiassa _ei_ paranna liikenneturvallisuutta, vaan jopa päin vastoin.

    Jalankulkijoista aidoilla eristetty ”autoiluputki” luo valheellisen turvallisuuden tunteen – ”nyt ne on karsinassaan”. Ja sit joku juoksee seuraavista valoista päin punaista auton eteen.

    On paljon parempi ratkaisu poistaa kaiteet ja laskea autojen nopeusrajoitus 20 km/h tasolle.

    (Martilla multa (näemmä ikuisuus)lainassa olevassa ”Traffic”-nimisessä kirjassa on näitä esimerkkejä…)

  2. Samaa mieltä Hannun kanssa! Hyvä, että joku jaksaa perehtyä asioihin näin pedantisti!

  3. Samaa mieltä Hannun kanssa, ja vielä lisäksi yksi argumentti kaiteita vastaan: pyörätien ja ajoradan välissä oleva kaide estää pyöräilijää siirtymään ajoradalle ja jatkamaan Kaivokatua pitkin Kamppiin.

  4. Kaiteet saa pois näppärästi samalla kun tehdään lisäkiskot ja kaksipuolinen laituri. Ja valot sitten tarpeettomina, hidastavina ja vaarallisina pois.

  5. Täyttä asiaa! Toivottavasti nämä huomioidaan päätöksenteossa.

    Pieni korjaus: aseman alkuperäissuunnitelma on Saarisen, ei Engelin.

  6. Kaiteita on tullut joskus mietittyä pyröäteidenkin reunalle ratikka/bussipysäkkien kohdalla, mutta oikeastaan niissä on silloinkin aivan samat ongelmat kuin autotien vieressä.

    Kaiteet estävät jalankulkijoiden kulun suojatulle ajoradan/pyörätien osuudelle, ja mahdollistavat siten suuremmat nopeudet turvallisesti (aidatulla osuudella). Smaalla ne viestivät, kenen ehdoilla ymäristöä suunnitellaan. Totta kai sitä jokainen tykkää, kun omaa etusijaa korostetaan, liikkui sitten pyörällä tai autolla.

    Kaiteita ei voi laittaa suojatien kohdalle, mutta nousseet ajonopeudet jatkuvat kuitenkin siinäkin. Siksi on oikeastaan aika kyseenalaista, parantavatko ne edes liikenneturvallisuutta, vai muuttavatko vain onnettomuusprofiilia harvinaisemmaksi mutta vaarallisemmaksi.

    Jalankulkijoiden ehdoilla suunnitellessa kaikki ajoneuvoliikenne (myös pyörät) pakotetaan niin rauhalliseksi, että törmäysvaara laskee, ja onnettomuuksien vahingot jäävät pienemmiksi. Rautatieaseman edusta pitää ilman muuta suunnitella jalankulkijoiden ehdoilla.

    Mikko: Kiitos korjauksesta, oikaisin tekstiin. Eihän tuo mennytkään kuin vuosisadalla ohi 🙂

    ps. Bloggerin kommenteissa on jotain vikaa, enkä ole voinut itse kommentoida tänne pitkään aikaan, vaan kommenttini katoavat pieruna saharaan.

    Siksi en ole osallitsunut mihinkään keskusteluun. Nyt vaihdoin kommenttien kirjoituksen eri ikkunaan, niin se taas toimii. Kyse ei siis tällä kertaa ollut penseydestäni.

  7. Pari kommenttia taksikuskin näkökulmasta:

    1) Elielinaukion taksialue on tällä hetkellä epätoivoisen ahdas kaikille osapuolille. Käytännössä pelkästään taksit kaipaisivat enemmän tilaa kuin nyt on. Erityisesti ajoittainen bussien kääntymistarve paikassa muodostaa ongelman.

    Lisäksi siviiliautot eivät käytännössä useinkaan uskalla tai osaa ajaa tiukan taksirykelmän sekaan.

    2) Kaistakaiteilla on muitakin tarkoituksia kuin jalankulkijoiden ja autoilijoiden eristäminen toisistaan: ne estävät myös autoilijoita pysäyttämästä tien varteen ihmisten poisjättämiseksi.

    Mikäli poistettaisiin samanaikaisesti kaistakaiteet ja pysäytyspaikat aseman edestä,
    matkustajien lastausta ja purkua alettaisiin aivan varmasti harrastamaan suoraan ajokaistalla pääovien edessä, tai mikäli mahdollista, jalankulkualueella. Lisäksi todennäköisesti vähintääkin korkean maavaran autot alkaisivat parkkeerata jalankulkualueelle. (Kts. Helsingin kävelykadut).

    Lisäksi kannattaa huomata, että kyseisellä alueella esiintyy säännöllisesti humalaisten ihmisten massavaelluksia, etenkin viikonloppuisin. On minusta ihan hyvä että siinä kohdin ei ihan helposti vahingossa eksy kaistalle.

    3) Parkkipaikat aseman edessä ovat suorastaan haitallisia alueen toimivalle autoliikenteelle, sen lisäksi että ne rumentavat julkisivua. Pysäköidyt autot peittävät näkyvyyttä ja ohjaavat useimmat autoilijat pitämään jotain muuta paikkaa sopivampana nopeille pysäytyksille; käytännössä matkustajat pudotetaan siis joko Elielinaukion ylikuormitetulla taksialueella tai Rautatientorin ruuhkaisilla bussilaitureilla.

    Kannatan siis sitä että pääoven parkkipaikat poistettaisiin ja pääoven eteen organisoitaisiin pysäytyspaikat siten, etteivät ne selkeästi soveltuisi pysäköintiin. (Vrt. lentoaseman 2-terminaalin edusta.)

    4) Mitä nopeusrajoitukseen tulee, käytännössä ko. kadunpätkällä liikutaan suuren osan päivästä alle 10-15 kilometrin vauhdilla, se kun sattuu olemaan Suomen ruuhkaisimpia kadunpätkiä. Eli nopeusrajoitusta voi tietty pudottaa, mutta vaikutus olisi olematon.

  8. Hmm. tuo taksialueen tukkoisuus oli arvokas lisätieto. Selitä joskus (vaikka livenä), miten ja miksi se on tukossa.

    Siis ymmärrän, että siellä on liikaa takseja kytiksellä, ja siksi se menee tukkoon. Mutta eihän niiden olisi pakko kaikkien siinä seistä. Tärkeintä vilkkaalla taksiasemalla on, montako taksia mahtuu ottamaan matkustajia kyytiin kerrallaan (vrt Lentoasema). Onko Elielinaukio tässä suhteessa myös tukossa, vai onko kyse lähinnä siitä, että siinä ei mahdu odottamaan asiakkaita?

    Hyviä huomioita myös Assan edustan järjestleyistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *