Valtuustoaloite: Mechelininkatu kaksikaistaiseksi ja asukaspysäköinti

Jätin eilen valtuustossa aloitteen siitä, että Mechelininkadun muuttaminen 1+1 kaistaiseksi ja asukaspysäköintipaikkojen lisääminen sen varteen tulisi selvittää. Sen allekirjoitti lisäkseni Jarmo Nieminen ja myös 40 muuta valtuutettua, eli puolet valtuustosta. Allekirjoittajia oli kaikista viidestä suurimmasta puolueesta useita.

Aloite Mechelininkadun kaksikaistaisuuden ja asukaspysäköinnin selvittämiseksi
Aloite Mechelininkadun kaksikaistaisuuden ja asukaspysäköinnin selvittämiseksi

Kokonaisuudessaan aloite kuuluu näin:

Aloite Mechelininkadun kaksikaistaisuuden ja asukaspysäköinnin selvittämiseksi

 

Yleisten töiden lautakunta palautti Mechelininkadun katusuunnitelman valmisteluun 19.3. vaatien, että sille tehdään laaja vuorovaikutus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa muun muassa liikennejärjestelyjen osalta.

 

Asukkaiden kritiikki suunnitelmaa kohtaan kohdistui suurelta osin siihen, että nykyiset yöpysäköintipaikat poistettaisiin. Myös nelikaistaisen kadun ”moottoritiemäinen” luonne koettiin asuinkadulle ikäväksi. Ajatus muuttaa katu kaksikaistaiseksi osalta matkaa tuli esiin.

 

Useimmilla kantakaupungin pääkaduilla on vain kaksi henkilöautokaistaa, mukaan lukien Mannerheimintie ja Hämeentie. Silti ne toimivat liikenneväylinä melko hyvin.

Kaistojen vähentäminen ei välttämättä laskisi Mechelininkadun liikennekapasiteettia merkittävästi. Kadun pullonkaulat ovat Marian Sairaalan kohdalla ja Nordenskiöldinaukion lähellä, keskivaiheilla ruuhkaa on yleensä vähemmän, ja seisominen johtuu liikennevaloista.

2011 kun Esplanadien yksikaistaistamista selvitettiin, olisi Esplanadien kapasiteetti laskenut vain 20%. Mikäli Mechelininkadulla liikenne käyttäytyy samoin, yksikaistainen osuus olisi mahdollinen haittaamatta juurikaan autoliikennettä.

 

Esitämmekin, että Mechelininkadun liikennesuunnitelman uuden tarkastelun yhteydessä selvittäisiin myös mahdollisuus rajata Mechelininkatu 1+1 kaistaiseksi esimerkiksi Hietaniemenkadun ja Sibeliuksenkadun välillä siten, että kadulla voitaisiin sallia asukaspysäköinti.

 

27.3.2013
Otso Kivekäs, Jarmo Nieminen ja 40 muuta valtuutettua

Mechelininkatu on läntisen kantakaupungin pääväyliä. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto ovat jo pitkään suunnitelleet sen uudistusta. Putket pitää vaihtaa, puille halutaan parempi kasvualusta, ratikkapysäkkejä siirretään ja reunoille rakennetaan pyöräkaistat. Kadulla on nykyään 4 autokaistaa, mutta öisin reunimmaiset muuttuvat parkkipaikoiksi. Uudistuksen yhteydessä yöpysäköinti on aiottu poistaa.

Nyt, kun lautakunta palautti suunnitelman, kaikkia kohtia voidaan harkita uudestaan. Mielestäni myös ympärivuorokautista pysäköintiä tulisi vakavasti harkita.

Uskon, että Mechelininkadun keskivaiheilla 1+1 kaistan ratkaisu saattaisi toimia. Hietaniemenkadulta etelään kaistoja tarvitaan enemmän, ja samaten Nordenskiöldinaukion lähellä. Näiden välilläkin kääntyjäkaistoja tarvitaan varmasti paikoitellen, mutta 1+1 kaistaisuus saattaisi myös toimia niillä katuosilla, jolla nyt on sallittu yöpysäköinti.

Ehdotettu Mechelininkadun kaistajako
Ehdotettu Mechelininkadun kaistajako. Kuva Tuukka Ryyppö

Kadulla olisi siis keskellä ratikka, sitten puut, autokaistat, pyöräkaistat, parkkikaistat ja reunimmaisena jalkakäytävät. Jalkakäytäväparkkeeraus vähenisi tai katoaisi, meteli pysyisi kohtuullisena ja ajonopeudet maltillisina. Asukkaiden kannalta tilanne olisi huomattavasti nykyistä parempi.

Toisaalta läpi ajavat autoilijat kärsisivät. Oleellista on selvittää, kuinka paljon he kärsisivät. Liikenne ruuhkautuu tiiviissä kaupungissa ennen kaikkea risteyksiin. Kaistojen vähentäminen risteysten välillä ei välttämättä juuri haittaa sitä. Ja jos samalla jotkin liikennevalot voitaisiin poistaa, autoliikenne saattaisi jopa sujuvoitua. Liikennesuunnittelun käyttämässä EMME-mallissa Mechelininkatudun etelä- ja pohjois-osien kapasiteetiksi on merkitty 1500 autoa tunnissa, mutta keskivaiheilla 2000. Tämä tarkoittaa, että keskivaiheilla katua voisi olla mahdollista kaventaa liikenteen kärsimättä liikaa.

Pyöräteiden tai kaistojen rakentamisen kannalta ei ole tärkeää, onko vieressä parkkikaista vai ajokaista. Mahdolliset ratkaisut ovat toki erilaisia, mutta kummasakin tapauksessa pyöräkaista mahtuu kadulle yhtä hyvin.

Asukaspysäköinti on Helsingin kantakaupungin järjestelmä, jossa tunnuksen lunastaja saa pysäköidä vapaasti kadun varteen. Muille pysäköinti maksaa. Tunnuksen hinta on nykyään 105 euroa vuodessa,

Joillain alueilla, erityisesti Töölössä on ongelmana, että paikkoja on vähemmän kuin pysäköijiä: Töölössä (alueet F ja H on 5922 paikkaa ja 8017 tunnusta. Mahdollisia pysäköijiä on siis selvästi enemmän kuin paikkoja. Pysäköintipolitiikkaa ollaan uudistamassa kokonaisvaltaisesti. Siinä yhteydessä asukaspysäköintitunnusten hinnat tulevat nousemaan. On myös esitetty, että hintaa voitaisin nostaa, kunnes paikkoja alkaa riittää kaikille halukkaille.

Hinnan nosto periaatteessa ratkaisee pysäköintiongelman, ainakin pitkän päälle. On kuitenkin ilmeistä, että lyhyellä tähtäimellä, Töölössä on ihan aito ja perusteltu tarve pysäköintipaikoille. Pysäköinnin tarve on myös ollut keskiössä monessa viime aikojen liikennekiistassa.

Valtuustoaloite taas on tapa nostaa asia keskusteluun. Kuka tahansa valtuutettu voi tehdä aloitteen. Kaupungin virkamiehet sitten pyytävät eri lautakunnilta näkemyksiä aiheesta, ja kaupunginhallitus antaa niiden perusteella vastauksen. Tyypillinen vastausaika aloitteille on 6 kuukautta.

Aloite ei yleensä johda suoraan siihen, että mitään tapahtuisi. Aloite on ehdotus, johon virkakoneistosta vastataan, ja sitten valtuusto keskustelee asiasta. Aloitetta voi kuitenkin käyttää tapana ohjata valmistelua ja keskustelua tiettyyn suuntaan.

Esimerkiksi tässä tapauksessa itse vastaus aloitteeseen tulee olemaan suunnilleen ”Mahdollisuudet muuttaa Mechelininkadun reunimmaiset kaistat asukaspysäköintipaikoiksi selvitetään liikennesuunnitelman tarkastelun yhteydessä.” Vastaus ei kuitenkaan ole tässä tärkeää, vaan se että liikennesuunnittelu oikeasti tutkii mahdollisuuden kaventaa Mechelininkatua. Ja aiheesta käytävä keskustelu: rakennetaanko Töölöä asukkaiden vai läpi kulkijoiden ehdoilla? Missä määrin kumpikin ryhmä huomioidaan.

16 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoaloite: Mechelininkatu kaksikaistaiseksi ja asukaspysäköinti”

  1. hyvä meininki. itse ajaisin pyörällä mieluummin puiden, kuin pysäköityjen autojen vieressä. pysäköidyssä autossa oleva ei välttämättä/todennäköisesti osaa varoa takaa lähestyvää pyöräilijää avatessaan auton ovea. onnettomuusriski puiden kanssa on pienempi.

  2. Olen Jaakko Vierikon kanssa samaa mieltä. Pyörätie tulisi mieluiten sijoittaa raitiovaunujen ja puiden väliin tai vaihtoehtoisesti pysäköityjen autojen ja jalkakäytävän väliin hieman jalkakakäytävää korkeammalle.

  3. Koitin tässä nimenomaisesti olla puhumatta pyöräilystä, kun kyse on tällä kertaa ennen kaikkea siitä, miten autoliikenne järjestetään. Tämän autoliikenteen järjestelyn kannalta pyöräinfra voi yhtä hyvin olla:

    1. pyöräkaistat autokaistan ja parkkikaistan välissä
    2. korotetut pyörätiet parkkikaistan ja jalkakäytävän välissä

    Kumpaankin liittyy omat ongelmakohtansa. Ajoradan puolella pyöräkaista on pelottavampi. Toisaalta jalkakäytävän vieressä siihen parkkeerataan herkemmin autoja tukkeeksi (ja jos se on jalkakäytävän tasossa, siinä kävellään). Lisäksi tähän vaikuttaa ainakin pelastusviranomaisten rajaukset siitä, kuinka kapeaksi ajoradan saa tehdä.

    Autokaistojen välissä (ratikkakiskojen vieressä) kulkevista pyöräteistä en innostu, koska niiltä on kovin vaikea mennä kadun varren taloihin ja ne ovat hankalia risteyksissä, kun tulee sivukadulta Mechelininkadulle tai kääntyy sivukadulle. Ennemmin sitten laitetaan vaikka ne parkkikaistat puiden viereen.

  4. Saisiko Otso muuten rakennusvirastolta pari numerotietoa lisää tuohon asukaspysäköintipaperiin (voisi ehkä laskea jostain itsekin, jos jaksaisi): alueen pinta-ala ja asukasmäärä?

  5. Poikkileikkaukseltaan puolitoistametrinen yksisuuntainen pyörätie on joka tapauksessa muutenkin tyydyttävän version poikkeusminimileveyden verran ja mitoitettu max 1000 fillarille/vrk, mutta sen sijoitus pysäköityjen autojen ja jalkakäytävän väliin jättää jäljelle hädin tuskin yhden fillarin levyisen käyttökelpoisen viipaleen (varoetäisyys pysäköityyn autoon 0,75 m ja jalankulkijaan 0,6 m, jälkimmäisestä toki ei Meklun jalankulkuliikenteellä tarvitse liiemmin jyvittää pyörätien puolelle).

    Tuo idea pysäköinnin sijoittamisesta puiden viereen on mielenkiintoinen, vaikka kaipa se jollain hyvällä tekosyyllä onnistutaan toteamaan mahdottomaksi tai kielletyksi tai jotain. Ja tosiaan yksi kaistahan siellä on liikkuville autoille nytkin suuntaansa suurimman osan vuorokaudesta. Caloniuksenkadulle ryhmittyville varmaankin on syytä jättää omaa kaistaa korttelin parin verran, mutta siinäpä se.

  6. >>Pyöräteiden tai kaistojen rakentamisen kannalta ei ole tärkeää, onko vieressä parkkikaista vai ajokaista.

    ?!?!!??!?!

    Oletko koskaan nähnyt miten auton ovi avataan katsomatta?

    1. Hiehot ohjeet. Mutta miksi ei piirretä leikkauksia jo nyt tämän mukaan? Jollekulle päättäjälle myöhemmin lisätty 0,75 m voi tulla yllätyksenä.

      Pitäisi muuten lisätä ohjeisiin tietoa siitä, miten merkitään pyöräkaista kun se on 4 kk lumen/jään alle. Tyetysti lunta pitää aurata, mutta edes ohut jää + loka estävät pyörämerkin näkymistä.

  7. Yksikaistaisuus olisi mitä parhainta pyöräilyn suosimista. Jos autoilua ei voida rajoittaa, sitten sitä pitää hidastaa. Kääntymiskaistoihin pitää huomioida ruuhkan ajat. Esim klo 15-18 kaistan pituus on valosyklin pituinen, mutta ruuhkan ulkopuolella kääntymiskaista on vain puolet ruuhka-ajan kaistasta, eli alkupuoli on puoliksi asukaspysäköinti/asiointipysäköinti (3 paikkaa) ja sen jälkeen lastipaikka esim. 15 metriä kello 9-15. Todellakin vain valosyklin läpipäässeiden ajoneuvojen lukumäärällä on merkitystä, ei sillä montaa kaistaa ajellaan valojen välissä.

    Samoin Topeliuksenkadun liittymään pitäisi saada kaistajako mielummin kolme kaistaa meneväksi ja yksi tulevaksi, siis tähän http://goo.gl/maps/YKhs3 ja siinä sama idea: kolmekaistanen osuus on vain valosyklin ajoneuvojonon pituinen, aivan kun esim. tässä http://goo.gl/maps/Hoa2Z (pyöräkaista nousee kapeaksi pyörätieksi, kadunvarsipysäköinti loppuu jotta kolme kaistaa on ylipäänsä mahdollista; kaksi kaistaa kääntyy pääliikennesuuntaan vasemmalle (jotka yhdistyvät vielä heti vetoketjun lailla yhdeksi http://goo.gl/maps/qZbNB) ja yksi kaista jatkaa yli ja se jatkuu siitä eteenpäin jälleen yhtenä, pyörät ajavat risteyksen jälkeen taas pyöräkaistalla (, oikealla joukkoliikennekatu, minne saa kääntyä vain bussit, taksit ja pyörät).

    Mutta voisiko Topeliuksenkadun liittymä olla sittenkin kiertoliittymä, missä tulevaisuudessa ajaisivat ratikat läpi? http://goo.gl/maps/lpY2C (olen ehdotellut tätä aiemminkin). Sehän on jo nyt valmiin muotoinen..

  8. Valovaiheen mittainen ryhmityskaista muuten yksikaistaisella kadulla ei riitä, jos kääntyviä autoja on enemmän kuin käännöksen jälkeiselle kadulle mahtuu. Ensimmäinen ryhmityskaistalle mahtumaton auto riittää tukkimaan kadun suoraan ajavilta (tai muutama ensimmäinen yrittää ensin ajaa sivummalle tukkien mahdollisen pyöräkaistan). Ymmärtääkseni Mechelininkadulta Caloniuksenkadulle kääntyvät ovat ainakin iltapäiväruuhkassa käytännössä pää jonossa, joka jatkuu enemmän tai vähemmän madellen Oopperan risteykseen (Mannerheimintien ylitykseen) saakka.

    1. Luulisi että liikenteenohjaussuunnitelmaan kuuluisi myös liikennevalojen synkronointi ja toiminnan tarkastus. Koska eihän siinä ole mitään järkeä, että valoista ehtivät eivät mahdu poikkikadulle, silloin joko sykli on liian pitkä tai on jo valmis jono poikkikadulla, minkä perään ei mahdu, tai katu on vain liian lyhyt. Toisaalta kun liikenne ruuhkaantuu, se myös silloin oikeasti ruuhkaantuu. Mutta jos Caloniuksenkatu on pääliikennesuunta, laitetaan sinne kääntymään molemmat kaistat, jotka yhdistyvät vetoketjun lailla (paitsi että, kukaan ei halua päästää ketään mihinkään väliin ja vetoketju ei vaan toimi, ja juuri sen takia kaikki oikealle kääntyvät ovatkin vain vasemmanpuolisella kaistalla kääntymässä oikealle, ja sillä ei ole mitään väliä vaikka joutuukin odottamaan useammat valot), ja vasenta kaistaa myös suoraan. Mutta onko tuon jälkeen pyöräilijän ylitys enää turvallinen? Pyöräkaista päättymään viimeisen pysäköintipaikan kohdalla ja ylitys sekaliikenteessä (suoraan jatkavat vasemmalle kaistalle ja oikealle kääntyvät oikean kaistan oikeaan reunaan).

      Ruuhkahuippujen ruuhkattomuutta on yksinkertaisesti mahdoton suunnitella, mutta suoranaisia lapsuksia pitäisi kuitenkin välttää: Kaivokatu 10:n edessä jalankulkuvalot ovat pitkään punaiset, vaikka autoja ei tule mistään. Ilmankos jalankulkijat ylittävät suojatien massoittain punaisilla ja liian usein siinä joku jää vielä auton alle (v. 2009 tilaston mukaan Helsingin jalankulkuonnettomuuksien top 3:nen. Ja kolme muutakin Kaivokadun valo-ohjattua suojatietä ovat top 10 listalla). Toisaalta Kaivokadulla kävelee myös paljon ihmisiä, mutta mitä on tehty jalankulkuturvallisuuden parantamiseksi? Lyhyempi valosykli. Sekuntinäyttö seuraavaan vihreään. Oikea ja tarkoituksenmukainen valojen ajoitus. Jotain muuta, mitä?

      Sitten kun uusi suunnitelma tulee vuorovaikutukseen, toivottavasti myös hankkeen puoltajat kommentoivat luonnosta. Sillä rakennustyöt olisi syytä aloittaa niin pian kuin mahdollista.

    2. Tuo huomio pitkästä seisovasta ruuhkasta on hyvä. Siihen liittyen kolme huomiota:

      1) Jos (ja käsittääkseni kun) pahin pullonkaula on joka tapauksessa lännestä päin tultaessa siinä Marian sairaalan nurkalla, ei jono päässe yleensä tukkimaan Mechelininkatua

      2) Tärkeää on, kuinka usein tuollaista totaalijonotusta tapahtuu. Koko katua ei kannata suunnitella harvinaisen tapahtuman ehdoilla, vaikka se sattuessaan aiheuttaisikin huomattavaa haittaa

      3) Jos jonotusta tapahtuu usein, ja yksikaistaisuus tukkii tien pohjoiseen haluavalta vähemmistöltä, joudutaan priorisoimaan: onko mahdollisuus ajaa jonon haittaamatta Mechelininkatua pohjoiseen iltapäiväruuhkassa tärkeämpi kuin asukaspysäköintipaikat ja kadun asukkaiden mukavuus? Maksimaalisen sujuva autoliikenne ei ole ainoa arvo, vaan sitä pitää punnita suhteessa muihin päämääriin.

  9. Hyvä, että joku vielä ajattelee kantakaupungin asukkaita. Esimerkiksi HBL:n keskustelupalstalla alkuperäisen ehdotuksen kannattajat ehtivät jo julistaa Mechelininkadun ”läpiajoväyläksi”, mihin tarkoitukseen se heidän mielestä oli rakennettukin…

  10. Miten usein raitiovaunuja ajaa tuossa puiden välisellä kaistalla? Taatusti harvemmin kuin autoja ajokaistoilla, veikkaan. Olisiko mahdollista sijoittaa pyörätiet (2 kpl yksisuuntaisia pyöräteitä, yksi kumpaankin suuntaan) pois autoliikenteen seasta kulkemaan puiden välissä?

    Toisaalta, pyöräilijälle luonnollisempana valintana pitäisin muita samansuuntaisia, mutta vähäliikenteisempiä teitä, joita löytyy mm. Hietsun suunnalta. Ovat myös ympäristönä miellyttävämpiä kuin autoliikenteen ja pakokaasujen täyttämä Mechelininkatu. Mikä pakko pyörätiet on juuri Mechelininkatua pitkin on tuolla osuudella sijoittaa kulkemaan?

    1. Hietaniemen suunnalta ei löydy samansuuntaista tietä. Mechelininkatu kulkee koilliseen kohti Pasilaa, ja Merikannontie luoteeseen kohti Meilahtea.

      Siirtymät puiden väliselle pyörätielle ja sieltä pois olisivat varsin hankalia. Ratikoiden kulku hidastuisi ikävästi, kun samalla kaistalla olisi yleensä joku pyöräilijä, jota ei voi ohittaakaan. Eikä Sibeliuksenkadun pohjoispuolella edes ole mitään puiden väliä johon voisi pyörätietä sijoittaa. Ja yhdistetty raitio- ja pyörätie ei mahdu voimassaolevan tieliikennelain raameihin.

      Minä en tajua miksi kaikilla on niin suuri tarve suojella nimenomaan pyöräilijöitä pakokaasuilta. Autoilijathan hengittävät niitä tasan samoja saasteita, joita muuten on auton sisällä yleensä enemmän kuin ympäröivässä katuilmassa.

  11. Väitän kyllä, että esimerkiksi Hietaniemenkatu, Hietakannaksentie ja Merikannontie tarjoavat aika paljon miellyttävämmän ympäristön pyöräilylle kuin Mechelininkatu. Jos haluaa Pasilaan, on Linnankoskenaukiolta suunnistettava koilliseen Nordenskjöldinkadulle. Mechelininkadun loppuosa päättyy ao. aukiolle. Linnankoskenaukiolle voi pyöräilijä taasen löytää useampiakin eri reittejä Merikannontieltä. Matka ei ole näin paljoa pidempi, mutta reitti auttaa välttämään Mechelininkadun ikäviä paikkoja välillä, joihin en ainakaan minä (ja moni muu) ehdoin tahdoin pyörän kanssa sekaan haluaisi tunkea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *