Radio helsinki, olet ystävien seurassa

Radio Helsinkiä uhkaa sulkeminen. Näillä näkymin viimeinen lähetys on on 31.10. ”Valitettavasti toiminnan saaminen kannattavaksi nykyisellä konseptilla on osoittautunut mahdottomaksi”, kertoo Hesarin liiketoimintajohtaja. Paino sanoilla nykyisellä konseptilla.

Mutta entä muunlaisella konseptilla?

Pitää muistaa, että Radio Helsinki ei suinkaan ole aina ollut Hesarin projekti, eikä sitä alkujaan perustettu tavoitteena rahanteko, vaan halusta tehdä hyvä radiokanava.

Taustalla on Lepakkoluolan viimeisinä päivinä pyörinyt Lepakkoradio, joka pyöri kymmenen päivää. Sen innoittamana Paula Salovaara ja Axa Sorjanen seuraavana vuonna perustivat Radio Helsingin. Senkin piti toimia vain 17 päivää, mutta siten tekijät päättivätkin jatkaa sitä nettiradiona ja hakea myös radiolupaa.

Taloudellisesti toiminta ei ollut kannattavaa missään vaiheessa, vaan kanava tahkosi tappiota parhaimmillaan 200 000€ vuodessa. Lopulta omistajien taskuista ei löytynyt yhä lisää rahaa, joten kanava myytiin Hesarille, joka otti sen siipiensä suojiin 2005. Vastoin joidenkin pelkoja Hesari säilytti toimintatavan ja ohjelmat aika lailla ennallaan.

Voi olla, ettei hyvää radiokanavaa ole Suomessa mahdollista pyörittää. Ehkä yleisö on liian pieni, tai ehkä YLE syö markkinat juuri puheradioilta.  Tai ehkä se sittenkin olisi jotenkin mahdollista. Eihän sen pitänyt olla mahdollista vuonna kaksituhattakaan.

Radio Helsingillä on yksi suuri vahvuus: yhteisö. Kaikki ne ihmiset, jotka ovat nyt kauhuissaan kanavan lopettamisesta. Kaikki ne, jotka haluavat sitä kuunnella. Kaikki ne joille se on merkittävä osa helsinkiläisyyttä. Radion mahdollisuus olla olemassa perustuu heidän haluunsa auttaa. Raadollisesti ottaen: heidän haluunsa maksaa. Tämä ei onnistu nykyisellä konseptilla, jossa myydään mainoksia ja kuulijat sitten ostavat mainostettuja tuotteita. Mutta voisiko se onnistua jotenkin toisin?

Radio Helsingillä on ystäviä Itävallassa asti
Radio Helsingillä on ystäviä Itävallassa asti

Viime vuosien hitiksi noussut yhteisörahoitus perustuu ajatukseen, että yksittäinen investointi rahoitetaan pienillä lahjoituksilla. Sitten rahoittajat saavat palkintonsa – musiikkia, elokuvan, roolipelin tai vaikka elokuvateatterin.

Nyt ei kuitenkaan ole kyse ensisijaisesti investoinnista, vaan ongelma on, että radio tuottaa jatkuvaa tappiota. Kun Hesari osti Radio Helsingin, tappio oli 100 000 – 200 000 euroa vuodessa. Nyt se voi olla enemmänkin, mutta oletetaan että tarvitaan noin 200 000 euron vuotuiset lisätulot, jotta Radio Helsinkiä on mahdollista pyörittää suunnilleen nykyisen kaltaisena.

Muutama tänään kertynyt idea, miten tämä voitaisiin tehdä:

  • Ainakin Bassoradio on kerännyt rahaa maksullisilla tekstareilla studioon
  • Dan Savage myy podcasteistaan pidempiä versioita rahaa vastaan, lyhyemmät versiot ovat ilmaisia
  • Premium-jäsenyys 2€/kk tai 5€/kk, jolla saa lähetyksen netissä ilman mainoksia, ja ehkä jotain bonusta
  • Kuulijat voisivat päästä jotenkin esiin sponsoroinnillaan. Esim mahdollisuus toivoa ohjelmaa tai vaikka yöaikaan jukeboksi-radio joka toimii virtuaalikolikoilla. Tai Paskalista-sponsorius: maksa 20€ niin sinut haukutaan henkilökohtaisesti Paskalistalla.
  • Ehkä jopa omaa ohjelma-aikaa tai haastatteluja sponsoreille
  • Studiotutustutustumisretkiä, Radio-Helsinki krääsää ym oheistuotteita
  • Tukiklubeja, joissa siis klubipaikka ja/tai bänditkin antavat hiukan sponssia ja vastineeksi saavat julkisuutta Radio Helsingin tukijoina.

Potentiaalisin lienee malli, jossa kuulijat maksavat sisällöstä. Säännöllinen kuukausittainen maksu on ennakoitavaa tuloa, ja siinä myös maksetaan juuri siitä työstä, joka on radiokanavan ydin – laadukkaista ohjelmista. Lainkaan väheksymättä kaikenlaisia muita lisärahoitusmalleja, ne ovat ehkä kuitenkin parhaimmillaankin lisä, eivät toimintamallin ydin.

Radio Helsingillä on mediakortin mukaan 102 000 kuulijaa. Jos joka kymmenes heistä olisi valmis maksamaan 2€ kuussa premium-jäsenyydestä, sillä saisi 200 000€ vuodessa, mikä voisi kattaa tappiot. Spotifyn käyttäjistäkin noin joka kymmenes maksoi jo ennen viime uudistusta – ja enemmän kuin 2€/kk.

Ei tämä ihan mahdottomalta kuulosta, joskin 10 000 ihmistä on aika monta ihmistä. Vähemmän silti kuin Radio Helsingillä on FB-tykkääjiä. Ja jos muilla tavoinkin saisi jonkinverran niin vähän vähempikin riittäisi.

Asian ydin on, että me kuulijat haluamme auttaa radioamme. Emme vain valittaa sen lopettamisesta, vaan auttaa sitä jatkumaan. Olemme monet valmiita maksamaan jotain, mutta myös valmiita ideoimaan, miten tästä voisi jatkaa. Kaikkein helpointa on crowd-sourcata ideoiden keksimistä ja jalostamista, ja se on myös kaikkein hyödyllisintä.

Kuulijoiden päästäminen mukaan suunnittelemaan radioa vaatii Hesarilta valmiutta muuttaa toimintatapoja.

  • Se vaatii talouden avaamista, että internet-diletantit voivat ihan itse laskea, mikä tuntuisi realistiselta. Esimerkiksi tämä laskelmahan perustui nyt ihan arvauskiin.
  • Se vaatii valmiutta luopua perinteisistä radion toimintatavoista ja ajatuksesta yksisuuntaisesta tiedotusvälineestä. Tulevaisuuden radiokanava ei ole megafoni, vaan yhteisö.
  • Se saattaa vaatia omistuksesta luopumista osittain tai kokonaan, jos Hesari ei olekaan oieka taho tätä pyörittämään. Rahaahan tämä ei tuota ikinä, joten pörssiyhtiölle tämä ei ehkä olisi ongelma
  • Ja ennen kaikkea se vaatii yleisön ottamista mukaan ja kuuntelemista. Jos ideat torpataan heti kättelyssä mahdottomiksi, koska ammattilaiset ovat jo miettineet kaiken, niin sitten mitään ei tapahdu. Suurin osa ideoista ei varmaan toimi, mutta muutama kultajyvä voi riittää

Radio Helsinki, me haluamme auttaa, päästä meidät mukaan.

Radio Helsinki, olet ystävien seurassa!

14 kommenttia artikkeliin ”Radio helsinki, olet ystävien seurassa”

  1. Talousasiat ovat tosiaan mielenkiintoisia: miksi Radio Helsinki on kalliimpi tai tuottaa vähemmän kuin tuo uusi formaatti? Enemmän toimittajia? Onko soittolistaradiolla halvemmat teostot tai vastaavat maksut? Vai ovatko mainokset niin paljon myyvempiä toisessa formaatissa?

    1. Oma tietämykseni radiokanavan taloudenhoidosta on myös sangen heikko, ja suurimmaksi osaksi syntynyt eilen ja tänään kun olen lukenut keskusteluja aiheesta. Ilmeisesti kuitenkin selvästi suurin kuluerä ovat toimittajien ja avustajien palkat ja palkkiot.

      Soittolistaradio tulee halvemmaksi, kun tietokone valitsee musiikit (ei tarvitse maksaa siihen kuluvaa työaikaa) ja studioon voi vastaavasti palkata jonkun jonka ei tarvitsisi osatakaan valita niitä musiikkeja, kunhan hölisee -> saa ehkä halvemmalla. Lisäksi tietysti radioa voi silloin pyörittää ilman minkäänlaista juontajaa ainakin hiljaisempaan aikaan, ja taas säästyy muutama euro.

      Teosto, Gramex, ym maksut ovat saman suuruisia jos soitetaan sama määrä musiikkia. Eivätkä ne kai kauhean suuri osa radioaseman taloutta ole.

  2. Suurin ongelma koko hommassa on siinä, että kanavan pyörittämisestä kulut menevät sen omistajien maksettaviksi kun taas siitä saatava arvonlisäys jakautuu pitkälti kaikille helsinkiläisille ja jopa muille suomalaisille monimutkaisten prosessien kautta. Radio Helsinki on ollut äärimmäisen keskeisessä roolissa Helsingin nk. uuden kaupunkikulttuurin nousussa ja tästä luovasta pöhinästä johtuen Helsinki ei enää ole vain Pietarin hiljainen ja tylsä tytärkaupunki vaan oikeasti houkutteleva sijaintipaikka esimerkiksi kansainväliselle yritykselle, joka joutuu kilpailemaan luovasta ja osaavasta työvoimasta globaaleilla markkinoilla ja siitä huolimatta uskoo Helsingin vetovoimaan. Ei Helsinki olisi noussut pelialan tärkeäksi keskittymäksi ilman luovaa ja innostavaa kaupunkikulttuuria ja koko ajan kasvavaa klubi- ja ravintolatarjontaa.

    Otson ajatukset vaihtoehtoisista rahoituskeinoista ovat erinomaisia. Hesari voisi myös myydä osan radiokanavasta kuuntelijoille vaikkapa 500 euron osakehintaan. Toisaalta toivoisin myös että Hesarissa ymmärrettäisiin Radio Helsingin positiivinen merkitys koko konsernin imagoon ja kuinka suuri se on erityisesti verrattuna tehtyihin tappioihin. Kuinka paljon yritykselle maksaa jos 10% Radio Helsingin kuuntelijoista lopettaa Hesarin tilauksen?

    On jotenkin vaikea uskoa, että Radio Helsinki voisi oikeasti lopettaa. Se on ollut niin merkittävässä roolissa elämässäni viimeisten 12 vuoden ajan, että tuntuisi samalta kuin jalka leikattaisiin poikki. Vaikka missä päin maailmaa olisi, kuulee aina nettiradiosta tutut turvalliset sanat: ”Olet ystävien seurassa. Tämä on Radio Helsinki.”

  3. Hyviä ideoita ja kyllä luulis Radio Helsingin kuulijoiden olevan valmiita pelastamaan maamme hienoimman radiokanavan.
    Pikku korjaus tuohon tekstiin joka ei tee asioita mitenkään helpoimmaksi ratkoa: 10 000 x 2€ ei ole kuin 20 000€… Spotify tekee tuottoa miljoonilla ihmisillä, 200 000 kuuntelijaa ei taida riittää mutta varmasti löytyy lisäkeinoja, yksittäisiä hyväntekijöitä. Luulisi Helsingin Kaupungin olevan avoin keskustelemaan vuosittaisesta tuesta… En tiedä.

    Kauan eläköön Radio Helsinki!

    1. 10 000 x 2€ on 20 000€ kuussa, 240 000€ vuodessa. Kiitos huomiosta, korjaan laskelmaa selkeämmäksi, että tuo välittyy paremmin.

  4. Krisullakin matikassa vielä kesäkoulun paikka, 10000 x 2 € x 12kk = 240000 €/v.

    Mutta ansiokas kirjoitus ja näin hyvää kanavaa ei huvittaisi menettää, heitän mielelläni vitosen kuussa pottiin, jos tällainen malli saadaan käyttöön. Ainoa kaupallinen kanava jolta tulee vähän muutakin kuin listahitit, pilapuheluita ja tekopirteä aamushow.

  5. Jos kanava on alunperin luotu lyhyeksi projektiksi, ei ole mikään ihme ettei kyseinen konsepti toimi kannattavasti pitkänäköisyyden puutteessa. Spotifyihin kanavaa on aivan turha verrata, kyseessä on aivan eri mittakaavan toiminta ja toiminta joka perustuu siihen että saa kuulla juuri sitä mitä haluaa. Radio Helsinki on staattinen ja ankea eikä siellä ole ymmärretty tosiaan yleisön mukaan ottamisen merkitystä yhteisön luomisessa. Ylex:llä yleisö taas esim. otetaan huomioon vaikkakin välillä ala-arvoisin kilpailuin… Voiton tavoitteleminen on raadollista, mutta tappiolla ei hyvät ihmiset voi mitään toimintaa pyörittää.

  6. Oleellinen kysymys tässä ei ole se, että saadaanko rahaa kerättyä 200000 euroa vuodessa vaan se, kuka ottaa kantaakseen riskin eli on uusi omistaja. Nyt Sanoma on hyvää hyvyyttään kantanut riskin jo useita vuosia ja maksanut sitten tappiot. Kuka suostuu ostamaan Radio Helsingin pois Sanomilta eli toisin sanoen maksamaan nyt tässä ja heti x miljoonaa euroa Sanomille ko. radiosta ja ottaa omakseen sen riskin, että huolimatta kuulijoiden tempauksista kanava on silti tappiollinen. Oleellista nyt tässä tempauksessa on se, että mahdollinen uusi omistaja pystytään vakuuttamaan siitä, että joko kanava on voitollinen tai sitten rahaa virtaa _varmasti_ sisään kuulijoilta kuukausimaksuina tai mistä vain. Miten mahdollinen uusi omistaja vakuutetaan siitä, että hänen kannattaa riskeerata x miljoonaa euroa pääomaa?

  7. ”Nyt Sanoma on hyvää hyvyyttään kantanut riskin jo useita vuosia ja maksanut sitten tappiot.” Hyvää hyvyyttään? En nyt menisi noin paljon liioittelemaan. Väittäisin että ostossa oli hesarin puolelta kyse brändityöstä ja siitä että saatiin pääkaupunkiseudulle aiempaa laajempi mainosmonopoli, minkä perusteella nostaa mainonnan hintaa. Ikävä vain että mainonnan ostajat sitten reagoi niin, ettei nähneet siinä arvoa. Päälehden levikkilaskun seurausta tod.näk. tämäkin.

  8. ”Radio Helsinki on staattinen ja ankea eikä siellä ole ymmärretty tosiaan yleisön mukaan ottamisen merkitystä yhteisön luomisessa.”

    Kuulostaa siltä, ettet itse ole kuunnellut kanavaa lainkaan. Kuuntelepa nyt aluksi vaikka joku Tukevasti ilmassa -podcast, niin ymmärrät hyvin, että yleisö on mukana ohjelmassa. Tai mikä tahansa DJ Bunuelin vetämä ohjelma. Esimerkkejä riittää.

  9. Hesari käy kivuliasta kuolinkamppailua, on tehnyt jo hyvän aikaa. Mutta joku tuossa hommassa mättää muutenkin. Mä kuulin koko radiokanavan olemassaolosta vasta nyt, kun sitä ollaan lakkauttamassa. Miten sitä on markkinoitu?

  10. Ihan oikein kun loppuu! En halua että asema, säilyy joka on täynnä suvaitsemattomia liberaaleja joiden mielestä vain heidän maailmankatsomus on oikein ja muut väärässä joita sitten ilkutaan melko avoimesti lähetyksissä.
    Musiikki on kyllä melko hyvää, mutta itseään fiksuina moderneina pitävät toimittajat eivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *