Kruununhaan metroasema

Kuntalaiset saavat tehdä aloitteita valtuustolle. Tänään valtuusto käsitteli erään helsinkiläisen tekemää aloitetta, että Yliopiston (ent. Kaisaniemen) metroasemalle avattaisiin toinen sisäänkäynti.

Sisäänkäynti tulisi Liisankadun ja Unioninkadun kulman kohdalle. Se toisi pohjoisen Kruununhaan kävelyetäisyydelle metrosta. Nykyinen sisäänkäynti on hankalasti mäen ja yliopiston takana, mutta Liisankadun pää on jo Kruununhaassa. Uusi sisäänkäynti tekisi Yliopiston asemasta oikeastaan Kruununhaan metroaseman, ei ainoastaan Kaisaniemen.

kruununhaan_metroasema
Kruununhaan metroaseman sisäänkäynti voisi olla Liisankadulla.

 

Aikoinaan, kun nykyistä Yliopiston asemaa suunniteltiin, se oli nimeltään Kluuvi, ja siihen suunniteltiin kahta päätyä. Kun asema rakennettiin 90-luvulla, kustannuksissa säästettiin jättämällä pohjoinen pääty rakentamatta.

HKL on 2009 tehnyt karkean arvion (ks liite 5) Kaisaniemen pohjoisen sisäänkäynnin kannattavuudesta. Arviossa todettiin hyödyiksi diskontattuna vajaat 4 miljoonaa, mutta kustannuksiksi 8 miljoonaa. Rakentaminen ei siis näyttäisi kannattavan.

Tässä vanhassa laskelmassa on kuitenkin ongelma. Emme-malli, jolla se aikanaan tehtiin, perustui työ- ja kotiperäisiin matkoihin. Matkat opiskelupaikkoihin eivät olleet siinä mukana. Ja juuri opiskelijathan asemaa käyttäisivät. Kruununhaan pohjoisosassa on muun muassa käyttäytymistieteellinen tiedekunta (3000 opiskelijaa, pääosa Kruununhaassa), Sibelius-lukio, osia valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja Social och kommunalhögskolan. Niiden kaikkien opiskeljat tulevat Kruununhakaan pääosin muualta kaupungista, suuri osa heistä metrolla.

Matka-ajan säästöksi myös arvioitiin minuutti, mikä kuulostaa aika vähältä. Ja Kruunuvuoren ratikkayhteys saattaa tulla juuri Liisankadulle, jolloin tässä olisi luonteva vaihto siitä metroon.

kluuvin_metro
Kluuvin metroasemaa esiteltiin Uudessa Suomessa 1973

Kun meillä kerran on nyt Yliopiston metroasema, se voisi oikeasti palvella yliopistolaisia. Ja tietenkin kruununhakalaisia myös. Siksi teinkin valtuustossa seuraavan ponnen:

”Samalla kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään arviot sisäänkäynnin käyttäjämääristä ja hyödyistä niin, että laskelmissa otetaan huomioon myös opiskelijat ja mahdollinen ratikkayhteys Kalasatamaan sekä Kruunuvuoreen.”

Ponsi hyväksyttiin 66 äänellä, eli kaupunkisuunnitteluvirasto pääsee nyt selvittämään asian. Se ei vielä tarkoita, että rakentamiseen löytyisi rahat. Mutta selvitetään kannattavuus nyt ensin… Ensimmäinen blogiluonnokseni tästä asiasta on vuodelta 2011, ja nyt asia etenee yhden pykälän. Kiitokset tämänkin aloitteen tehneelle kaupunkilaiselle.

10 kommenttia artikkeliin ”Kruununhaan metroasema”

  1. Miksi Kaisaniemen yliopiston opiskelijat eivät voi käyttää metron nykyistä sisäänkäyntiä? Sama kai on käveleekö maan pinnalla vai maan alla. Kävely ja pyöräily on sitäpaitsi terveellistä.

    1. Miksi et itse kävele tai pyöräile vaikkapa 20 km työmatkaa? Se on sitäpaitsi terveellistä. Miksi kaupungissa tarvitaan julkista liikennettä, kun on terveellisempiäkin tapoja liikkua?

    2. Koska he käyttävät sitä jo. Iso osa Helsingin yliopiston keskustakampuksesta sijaitsee kohdassa, johon on suorastaan ihanteellista tulla nykyisestä sisäänkäynnistä (Kaisa-talo, Porthania, päärakennus) ja se on hienoa. Iso osa taas sijaitsee sellaisessa kohdassa, jonne metrolla tultaessa pitää ensin kävellä aimo matka _poispäin_ määränpäästä ja sen jälkeen vielä vartin verran maan päällä. Vaihtoehtona olisi kuitenkin uusi sisäänkäynti, josta perille pääsee viiden minuutin kävelymatkalla.

      Jos minuutissa onnistuu laukkaamaan nykyiseltä sisäänkäynniltä tuohon Liisankadun kulmaan, niin kannattaa harkita urheilun muuttamista vakavammaksi harrastukseksi.

  2. ”Kuva Heikki Partti” vai screenshot Googlen street viewistä? Näyttäisi erittäin vahvasti street viewiltä, labeleineen, sensuroituine kasvoineen ja sumean alueen kanssa.

    1. Siinä on tuohon muuriin lisätty ovi metroasemalle. Ei sitä heti huomaa kyllä.

    2. Joo tosiaan pohjalla streetview. Olisi pitänyt käydä ottamassa oma kuva editoinnin pohjaksi, mutta tuli vähän kiirus. Ehkä otan lisnessikommentin pois, koska streetview-kuvan uusiokäyttö nyt on aina vähän ongelmallista, niin ei kannata lupailla…

  3. Kaisaniemen aseman pohjoinen sisäänkäynti jätettiin 1990-luvulla rakentamatta säästösyistä. Nyt on tullut aika toteuttaa se.

  4. Kävelymatka metroaseman laiturille on täsmälleen sama riippumatta siitä käveleekö sen maan alla vai maan pinnalla. Se tosin vaikuttaa olevan lähempänä ja tällaisilla mielikuvilla kaupungissa liikennettä voikin helposti ohjata.

    1. Jepjep, mielikuvilla on merkitystä, mutta siitä ei nyt ollut kysymys. Jos metromatkustaja on tulossa Liisankadun suunnasta, mahdollisen pohjoisen sisäänkäynnin kautta hänellä on absoluuttisesti lyhyempi kävelymatka laiturille kuin nykyisen Vuorikadun sisäänkäynnin kautta. Laituritasolta uuden sisäänkäynnin liukuportaat alkaisivat siis siitä nykyisestä suljetusta pohjoispäästä.

      Metron ja muiden täyseristettyjen järjestelmien ongelma on sisäänkäyntien rajattu määrä. Kahdella, vastakkaisiin suuntiin rakennetulla sisäänkäynnillä lähes tuplataan aseman vaikutusalue yhteen sisäänkäyntiin verrattuna. Kuten linkatusta selvityksestä käy ilmi, toisen sisäänkäynnin hinta suhteessa koko aseman hintaan on luokkaa kymmenesosa. Jos toisen sisäänkäynnin rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, voisi kysyä, onko koko aseman rakentaminen (ollut) kannattavaa laisinkaan.

  5. Hyvä hyvä. Lisää tällaista. Sörnäinen seuraavaksi. Uloskäynti Torkkelinmäen suuntaan.

    Tämän jälkeen suurten sisäänajoväylien ja pääkatujen alle aivan pintaan kevyempi tähtimetro keskustasta Kehä I:lle Tukholman ja Barcelonan tyyliin. Rahat esim. Pisararadan suunnittelusta ja mahdollisesta toteutuksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *