Miksi Apottia kannattaa jatkaa

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti juuri hyväksyä Apotin tarjouspyynnön, eli hankinta jatkuu suunnitellulla tavalla. En ole lautakunnan jäsen, enkä siis ollut päätöstä tekemässä. IT-jaosto, jonka puheenjohtajana toimin, esitti vain kannanoton hankkeesta. Meilä ei ollut päätösvaltaa asiassa.

Olisin kuitenkin voinut painostaa lautakunnan jäseniä vastustaman Apottia. IT-jaoston puheenjohtajana ja Vihreän ryhmän varapuheenjohtajana minulla on merkittävää vaikutusvaltaa asiaan. Jos olisin kehottanut lautakuntalaisia äänestämään Apottia vastaan, minua olisi kyllä kuunneltu.

En kuitenkaan tehnyt niin. Sen sijaan sanoin heille, että hanketta kannattaa jatkaa. Koska olen sitä mieltä, että keskeyttäminen olisi ollut huonompi vaihtoehto.

Tämä oli varmaan se hetki, kun systeemi sai minusta otteen. Hanke, jota olen vuosia kritisoinut, on yhtäkkiä vaa’ankielellä, ja voisin sen kaataa. Sen sijaan lähden sitä tukemaan, koska se on kuitenkin kokonaisuuden kannalta parempi.

Apotti-hankkeessa on ongelmia. Sen suuruusluokan hankkeet eivät juuri koskaan onnistu aikataulussaan tai budjetissaan. Apotissa on koetettu paketoida mahdollisimman monta asiaa samaan hankintaan, kun alan nyrkkisääntö on nykyään pikemminkin tehdä mahdollisimman vähän asioita yhdellä kertaa. Silloin onnistuminen on todennäköisempää.

Erityisesti sosiaalitoimen yhdistäminen Apottiin on kyseenalaista. Apotissa halutaan hankkia valmis järjestelmä, ja julkisuuteen nousseet kiistat Epicin tarjouksen muutoksesta liittyvät siihen, että sopivia valmiita järjestelmiä sosiaalitoimeen ei oikeastaan ole.

Mutta ongelmia on nykytilassakin, paljon isompia ongelmia. Koko hankintahan lähti siitä, että HUSin tietojärjestelmien kehitys ei toimi ja kustannukset ovat poskettomia. Helsingillä ja Vantaalla taas on käytössä muun muassa ATJ, josta yritettiin luopua jo vuosikymmen sitten, mutta epäonnistuttiin. Olenkin koko ajan sanonut, että vaikka Apotti on myöhässä ja hanke ylittänee budjetin, on tulos silti selvä parannus nykytilaan. Ja tämä on kuitenkin tärkein kysymys.

Terveydenhoidon tietojärjestelmien tärkein ominaisuus on se hyöty mitä niistä saadaan  potilaiden parempaan hoitoon ja hoitohenkilökunnan työn säästämiseen. Vaikka hanke olisi muuten kuinka ongelmallinen, jos se on hoidon onnistumisen kannalta parannus, se on parannus.

Apotin havainnekuva tietojärjestelmine nykytilasta
Apotin havainnekuva tietojärjestelmine nykytilasta

Apotti hankitaan hankintarenkaana, johon kuuluvat Helsinki, Vantaa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä KL-kuntahankinnat. Ja jokaisen on tehtävä täsmälleen saman sisältöinen päätös. Jos Helsingissä nyt haluttaisiin muuttaa vaatimusmäärittelyä, tarkoittaisi se uutta käsittelyä kaikkialla muuallakin. Ja ei ole selvää, että muut kannattaisivat Helsingissä esitettyjä muutoksia.

Tämä on demokraattisen päätöksenteon kannalta vakava ongelma. Merkittäviä hankintoja ei pitäisi tehdä tällaisina yhteishankintoina. Mutta tässä nyt ollaan, ja realistiset vaihtoehdot ovat hyväksyä Apotin eteneminen, tai todennäköisesti kaataa koko hanke. Käytännössä nyt ei siis päätetä siitä, pitäisikö selvittää hiukan huolellisemmin, vaan päätetään koko hankkeen jatkosta.

Ja jos joku pääosapuolista irtautuu hankkeesta, joudutaan ilmeisesti koko hankinta tekemään uudelleen, eli palataan ruutuun nolla. Useampi vuosi lisää nykyisten järjestelmien kanssa.

Entä hankinnan laillisuus? Julkisuudessa on esitetty epäilyjä,että hankintalakia olisi rikottu. Hanketoimistolla on asiantuntevia juristeja käytössään, ja he vakuuttavat tehneensä hankintaa hankintalain mukaisesti. Erityisesti Epicin tarjoaman ratkaisun muuttamiseen oli hankinnan sääntöjen mukaan oikeastaan pakko antaa lupa, kunhan uusi sosiaalihuollon järjestelmäydin oli riittävän hyvä.

Minä en ole juristi, enkä istu markkinaoikeudessa. En lähde tekemään arviota, onko tarjoajien valituksissa perää. Sen paremmin SOTE-lautakunta kuin IT-jaostokaan eivät tee juridista arviointia, sen tekee oikeus. Tämä on oikeasti oleellinen oikeusvaltioperiaate: toiminnan lainmukaisuuden ratkaisee oikeus, poliittiset elimet ratkaisevat ovatko päätökset toivottavia.

Siksi oikea kysymys nyt on, halutaanko Apotti tehdä, vai onko ilmaantunut syitä kaataa hanke. Päätöstä ei pidä tehdä sen pohjalta, että hankinnasta valitetaan. On koko ajan tiedetty, että hankinnasta tullaan valittamaan markkinaoikeuteen.

Pidän edelleenkin Apotin lähtökohtia huonoina. Mutta ne lähtökohdat päätettiin 2012. Ja niillä lähtökohdin hanke etenee nyt suunnilleen niin hyvin kuin se realistisesti voi.

Olen itse ohjelmistojen hankinnan ammattilainen. Mutta aivan rehellisesti: ei minullakaan ole sellaista viisastenkiveä, jolla voisin sanoa että näin tämä menee varmasti paremmin. Sairaala-IT:n kovimmat ammattilaiset pitävät tätä hankintatapaa varmimpana mahdollisuutena saada hyvä järjestelmä. Ja joku arvo täytyy antaa muidenkin ammattitaidolle. Ihan niin ylimielinen en minäkään ole, että kuvittelisin aina tietäväni paremmin.

Tältä pohjalta olen päätynyt kannattamaan Apotti-hankkeen tekemistä loppuun. Mikään hanke ei saa olla ”too big to fail”, ja suuriakin julkisia hankkeita pitää voida keskeyttää, jos ne eivät täytä tavoitteitaan. Mutta Apotti ei ole siinä tilassa. Hoitohenkilökunta ja potilaat tarvitsevat paremman järjestelmät, ja saamme ne kuitenkin todennäköisemmin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jatkamalla hanketta kuin kaatamalla sen.

Päätöksen yhteyteen lautakunta kirjasi ehdottamani lisäyksen:

”Hyväksyessään esittelijän esityksen Apotti-hankkeen tarjouspyynnön hyväksymisestä sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa evästää Helsingin kaupungin edustajia ohjausryhmässä niin, että hankkeen jatkosuunnittelussa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan Helsingin tietotekniikkaohjelman 2015-2017 mukaisia ohjeita.”

Se ei ole kovin merkittävää, mutta se on muistutus, että asiat on syytä tehdä kuitenkin niin avoimesti, kuin tämän hankintatavan puitteissa mahdollista. Tuo tietotekniikkaohjelma nimittäin on hyvä. Siitä lisää ensi viikolla.

13 kommenttia artikkeliin ”Miksi Apottia kannattaa jatkaa”

  1. Ei ihme että julkinen puoli imee rahaa, jos päätösten perusteet ovat tätä luokkaa. Jo hinnaltaan koko projekti on sen verran suuri, että samalla rahalla saisi tehtyä sisäisesti tarjouskilpailussa olevien softia vastaavan softan ja sille tuen sen loppuelämäksi ja sittenkin jäisi ylimääräistä vaikka miten. Tietysti onhan se helppo tehdä typeriä päätöksiä toisten rahoilla. Onko projektissa kartoitettu ollenkaan avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja? Vaikka niistä ei löytyisi valmista, niin niitä voi kehittää eteenpäin suht vaivattomasti.

    Tuosta esimerkiksi jonkunlaista listaa avoimista.
    https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&ei=y0AnVc7mB4XqaI-mgOAB&url=http://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_open-source_health_software&ved=0CCoQFjAA&usg=AFQjCNF-AqkWokGPkODuouse66CFLc6pKg&sig2=bg2wETvgx_6hHvr08xOk1g

    1. Moi, on kartoitettu. Jos sieltä olisi tässä vuosien aikana löytynyt jokin lupaava lähtökohta jonka varaan olisi voinut kehitystä suunnitella, olisin ollut sitä suuna päänä vaatimassa. Minun tietooni ei ole realistista vaihtoehtoa tullut. Esimerkiksi VistA on tehty samalla MUMPsilla kuin muutkin vanhat jenkki- EHR:t, ja sen tulevaisuus on myös aika epävarma.

      Realistinen vaihtoehto tässä tilanteessa ei nyt ollut, että tehdään jokin parempi projekti, vaan käytännössä että jatketaan vanhaan tapaan ostamalla yhä uusia kehitysprojekteja tutuilta hovitoimittajilta. Apotti on puutteistaan huolimatta kuitenkin parempaa järjestelmähankintaa kuin perinteinen tapa.

  2. IT hankkeet voidaan tehdä kahdella tavalla. Niin, että alussa halutaan takki, mutta siitä tulekin housut, liivit ja viimein kukkaro. Tai sitten niin, että aloitetaan pienesta siemenestä, mutta pidetään huoli, että ruukku on tarpeeksi iso. Nyt Apotissa on lähdetty tuolle suurien pettymysten tielle. Harmillista, sillä nyt riskit ovat hyvin suuret. Jos tämä olisi vedonlyöntikohde, niin kotijoukkueelle tarjoan nyt kakkosta. Näin yli 30 vuoden IT-kokemuksen perusteella.

  3. >>> Jo hinnaltaan koko projekti on sen verran suuri, että samalla rahalla saisi tehtyä sisäisesti tarjouskilpailussa olevien softia vastaavan softan ja sille tuen sen loppuelämäksi ja sittenkin jäisi ylimääräistä vaikka miten. >>>

    Nyt Helsingissä valittuna oleva amerikkalainen EPIC-järjestelmä on aivan toivottoman vanhanaikainen ja iso köntys. Tässä eräs EPIC-projekti joka tuli maksamaan tilaajalleen 4 miljardia dollaria, kun alun perin oli sovittu 1.8 miljardin dollarin hinnasta.
    http://www.healthcare-informatics.com/blogs/vciotti/epic-costs

    Helsingille tarjotussa EPIC:issä ei ole riviäkään koodia toteutettuna sosiaalipuolen järjestellmäksi, se koodaus on aloitettava aivan nollista, ja jenkkifirma jos kuka osaa rahastamisen, joka helvatan muutos maksaa maltaita.

    Koko Helsingin tilaaman (A)siakas ja (POT) (TI)ietojärjestelmän voisi tosiaan koodata nollista lähtien, 2..3 vuoden kuluttua toiminnassa olevaksi järjestelmäksi. Silti jäisi vielä 100 miljoonaa euroa säästöön rahaa, EPIC:in kustannuksiin verrattuna.

    1. Mitään järjestelmää ei vielä ole valittu, tällä hetkellä tarjouskilpailussa on jäljellä EPIC ja CERNER. Sinänsä moni kumpaan tahansa kohdistettu kritiikki pätee toiseenkin. Kumpikin on kuitenkin valovuosia edellä Suomessa nykyään yleisesti käytettyjä järjestelmiä.

      Minä kannatan ketterää kehitystä mammunnithankkeiden sijasta. Myös työn puolesta saarnaan sen puolesta. Mutta maailmassa ei ole yhtään esimerkkiä parissa vuodessa nollasta koodatusta potilastietojärjestelmästä länsimaisen sairaalan tarpeisiin. Tai jos on ja mennyt minulta ohi, niin olen erittäin kiinnostunut kuulemaan.

      Realistinen vaihtoehto Apotille ei ole ollut kehitys tyhjästä, vaan jatkaminen vanhaan tapaan, eli ostetaan CGI:ltä ja Tiedolta uusia suljettuja kehitysprojekteja ja päivityksiä vanhoihin järjestelmiin.

      Suomen julkiselle sektorille pitää rakentaa osaaminen jolla voidaan hankkia ketterästi järjestelmiä, saadaan parempaa laatua ja säästetään rahaa. Sen osaamisen rakentaminen on Helsingissä aloitettu, mutta se on vielä melko alkutekijöissään. Ensimmäinen puitesopimuskilpailutus on nyt auki http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2015-008937/

    2. Niin ja sosiaalipuolen ottaminen mukaan koko hankkeeseen ylipäänsä oli käsittääkseni virhe, aivan hankintatavasta riippumatta. Sen roolia on jo karsittu, ja toivottavasti karsitaan vielä lisää.

    1. Kysy ihmeessä, jos kaipaat laajempaa selitystä. Mikä kohta jäi askarruttamaan?

      Olen johdonmukaisesti sanonut Apotin alusta asti, että se ei ole hankintatapa, jolla itse olisin halunnut lähteä toimimaan, mutta se on silti parempi kuin vanha tapa tehdä potilastietojärjestelmiä.

      Ja nyt vaihtoehtoina oli käytännössä antaa uudistushankkeen jatkua, tai kaataa se ja palata vanhaan tapaan. Näistä vaihtoehdoista olen kuitenkin uudistuksen puolella.

  4. >> Mutta maailmassa ei ole yhtään esimerkkiä parissa vuodessa nollasta koodatusta potilastietojärjestelmästä länsimaisen sairaalan tarpeisiin. >>

    Se “nollista lähteminen” tarkoittaa että projektin otetaan pohjaksi joko Open Source pohjaista koodia tai myös että ostetaan esim. muutamalla miljoonalla eurolla kaupallsien puolen sourceja. Käytännössä parikin miljoonaa on EPIC:in kustannuksiin verrattina kuitenkin likimain nollarahaa.

    >> Realistinen vaihtoehto Apotille ei ole ollut kehitys tyhjästä, vaan jatkaminen vanhaan tapaan, eli ostetaan CGI:ltä ja Tiedolta uusia suljettuja kehitysprojekteja ja päivityksiä vanhoihin järjestelmiin.>>

    Sano ihan rehellisesti, kuinka hyvin tunnet Virossa rekennettua terveydenhoitojärjestelmää? Oletko koskaan käynyt paikalla, ja puhunut tuon järjestelmän toteuttaneiden heppujen kanssa?

    Matkaa ei ole laivalla kuin se 80 km, ja jos 1 + 1 päivää siellä vietät parin suomalaisen IT-asiantuntijan kanssa, niin ei varmasti ole huonosti käytettyä aikaa.

    Esimerkiksi tuo virolaisten projekti on aivan liian koppavasti ylenkatsottu meillä. Viitataan siihen että siinä ei ole jotakin Apteekin reseptilinkkejä heillä olemassa. Ja “ei ole niin laajaa sosiaalipuolen järjestelmäää mukana”, kuin me tarvittaisiin.

    Ihmettelen sitä että olet vihreänä IT-radikaalina menettänyt uskosi. Ja vielä pikkasen leuhkasti heität että itsekin tunnistat hetken, jolloin ns. “antauduit järjestelmälle”. Oikeasti sinuun iski neljänkympin laiskuus.

    Mutta SE OIKEA suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän ohjelmakoodi ei ole peräisin 1990 luvun USA:laisissa sairaalakoodeissa eikä muutamaa vuotta uudemmista Kanadan koodeista. Olen täysin vakuuttunut että eurooppalainen, ketterä koodi ja järjestelmä on olemassa ja löydettävissä, ja sellainen projekti Helsingin kannattaa valita.
    _ _ _ _ _
    EPIC-Apotti ei ole missään tapauksessa käytössä alle 4 vuodessa. Saattaa vierähtää 5..6 vuottakin, jos vanhat merkit paikkansa pitää.
    Siinä ajassa EHTII TOTEUTTAA toimivia uusia notkeita järjestelmiä, hyväksi koettujen runkojen pohjalle.

  5. Tiesitkö että saittisi toimii hiukan hankalasti. Kun pitäisi kirjoittaa NIMI ja SÄHKÖPOSTIOSOITE kenttään tiedot, pysyvät ko. kentät blancoina koko ajan. Selain on Firefox 35, eikä mitään erikoisia Popup-kieltojakaan ole täällä päällä.
    Kirjoitin tiedot sokkona, vaikka ruudulle kenttiin ei ilmaannu mitään.

    Tietenkin jos haluat pitää aivan IT-kädettömät kirjoittelijat poissa, niin tämä on ihan kelpo raakkauskeino.

  6. Maassamme on tuhansia joutilaita päitä, joissa riittää kapasiteettia tällaisen projektin tekemiseen. Itse heitin silloin 2012 avoimen tarjouksen tuon järjestelmän tekemisestä laskettuani siihen tarvittavien vakavamielisten tekijöiden tarpeen ja jaettuani arvioidun budjetin per pää: projektin ympärille voisi synnyttää uuden softatalon, jonka verot (sekä firman että työntekijöiden) maksettaisiin Suomeen. Jokainen osakas voisi jäädä taloon lopputyöiäkseen vastaamaan supportista ja lueskelemaan Aku Ankkaa sillä rahamäärällä joka projektiin haaskataan (nyt ulkomaille). Samalla saataisiin avoimet rajapinnat ja niiden kautta mahdollisuuksia pienille paikallisille firmoille päivitellä palasia tarpeen mukaan.

    Projekti pitäisi pysäyttää jo kansantaloudellisista syistä.

  7. Olen täysin samaa mieltä tuon viimeisen kommentin kanssa. Täysin karkealla haarukalla voisin heittää, että noin 50 kovan luokan ammattilaista toteuttaisi tällaisen järjestelmän helposti. Jos lasketaan, että jokainen saisi järjestelmän toteuttamisesta 1000 000 euron palkkion, tulisi järjestelmän hinnaksi tällöin 50 000 000. Miksiköhän tällaista ei koskaan edes kokeilla?

  8. Miltäs nyt näyttää Otso päätös, kun projekti vieläkin pyörii valituskäsittelyissä? Kauanko tämä prosessi saa kestää, jotta sun heikossa pääperustelussa (odottaminen olisi ollu huonompi vaihtoehto) on enää mitään järkeä? Voiko tulla yllätyksenä, että sotkuisen tarjouskilpailun jälkeen käydään kaikki mahdolliset valitukset läpi?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *