Blogin uusimmat
Allekirjoittanut on tullut valituksi Vihreän liiton tekijänoikeustyöryhmään 2010. Työryhmän tehtävänä on tuottaa Vihreiden immateriaali- ja tekijänoikeuksia koskevat linjaukset linjapaperin muodossa lokakuun loppuun 2010 mennessä. Työryhmän jäsenet: Outi Alanko-Kahiluoto (pj) Vesa Saarinen (sihteeri) Jussi Airaksinen Pirjo Hiidenmaa Susa Junnola Otso Kivekäs Elina Koskinen Irina Krohn Anu-Elina Lehti Hannu Oskala Heikki Sairanen Riikka Talvitie Niklas Vainio Kirsi … Jatka artikkeliin Vihreiden tekijänoikeustyöryhmä
Tiedättekö mistä internetissä on kyse, mikä siinä on olennaista? Tietokoneiden verkottumisesta? – Ei, tekninen yksityiskohta.Uudesta joustavamasta talous 2.0:sta? – Nää, se on vain optimointiaPornosta? – No ei kyllä siitäkään. Kirjoitin aiheesta jo aiemmin, mutta nyt on pakko tarkentaa. Internetissä on kyse tästä. Siis oikeesti? 19% seisaaltaan? Tämä ei olisi ikinä selvinnyt ilman internettiä. Tuolla keskustelussa … Jatka artikkeliin Mistä internetissä on kyse?
Kooderien tuottavuuserot ovat valtavia. Hyvä kooderi käyttää tehtävään viidesosan siitä ajasta joka keskiverrolta kuluu, ja lopputulos on silti monin tavoin parempi. Sama pätee moniin muihinkin ohjelmistotuotannon osiin: arkkitehtuurisuunnitteluun, käyttökokemussuunnitteluun ja myös laadunvarmistukseen. Tämä erottaa kaikki nämä ammatit vaikkapa heinän niittämisestä tai T-fordien kokoamisesta liukuhihnalla. Ohjelmistojen tekeminen on lähes aina tiimityötä. Tyypillisesti ohjelmistokehitystä tehdään 3-10 hengen … Jatka artikkeliin Hyvä tiimi
Suomessa ei ole paljoa kanavia. Suurimmat syyt tähän lienevät mäkinen maasto, joka vaatii sulkuja ja kallioinen maaperä, joka oli ennen räjähteitä hankala muokattava. Nekin vähät kanavat joita on rakennettu, ovat olleet kannattamattomia alun alkaenkin tai viimeistään pian rakentamisen jälkeen. Helsingissä on viisi kanavaa: Katajanokan, Laajasalon, Tammisalon, Hevossalmen ja Ruoholahden kanavat. Piakkoin rakennettaneen Ramsinniemen kanava Vuosaareen … Jatka artikkeliin Helsingin toteutumattomat kanavat
Kävin kuuntelemassa Aubrey de Greyn luentoa anatomiasta ikääntymisen estämisestä. Perusideana de Greyllä oli, että ikääntyminen, merkityksessä fyysinen rappeutuminen, ja sen mukaanaan lopulta tuomat vaivat perustuvat seitsemään tunnettuun biokemialliseen mekanismiin, ja että kun näihin kehitetään toimivia hoitoja, biologinen vanheneminen oikeastaan lakkaa, ja ruumis voi uudistua periaatteessa ikuisesti. Ikääntymiseen pitäisi siis suhtautua kuin mihin tahansa tautiin, ja … Jatka artikkeliin Hyvää 200-vuotispäivää itse kullekin
Joku torspo oli sitten mennyt poistamaan uuden ubuntun sound-konffista mahdollisuuden säätää läppäri niin ettei kaiuttimista tule koskaan ääntä, mutta kuulokkeista tulee. Läppärin kaiuttimillahan ei yleisesti ottaen tee mitään, mutta pienellä tuurilla kuulokkeisiin saa kelvollisen laatuista musiikkia. Ja skype-puheluita. Siksi konffi, jossa kuulokkeisiin kyllä tulee ääntä, mutta kajareista ei koskaan, on ainoa jolle olen keksinyt käyttöä. … Jatka artikkeliin Miksi se on niin vaikeaa?
Lukioaikoina harrastimme missikisaa. Säännöt olivat yksinkertaiset: se, joka onnistuu pisimpään olemaan kuulematta uuden missin nimeä ja näkemättä kuvaa, on voittanut. Peli on tietysti ylimielinen, snobbaileva ja elitistinen. Ja sitäpaitsi kannustaa tietämättömyyteen, mikä on moraalisesti aika kyseenalaista. Mutta siinä on silti oma, ylimielinen ja elitistinen viehätyksensä. Tänä vuonna päätimme pelata missikisaa kavereiden kanssa. Se on vaan … Jatka artikkeliin Missikisa
Mma Ramotswe-dekkarissa Mma:n kihlattu, automekaanikko ja ehkä Botswanan paras mies J.L.B Matekoni toteaa ”Vain ihminen joka todella ymmärsi koneita, pystyi ajattelemaan moottorin onnellisuutta; sellaista näkemystä mekaanisesti lahjattomilla ei yksinkertaisesti ollut.” Ymmärrän idean moottorin onnellisuudesta, mutta entä mikä tekee softan onnelliseksi? Ehkä softa on moottoria pari astetta abstraktimpana vaikeampi ymmärtää; ehkä siitä on liian kauan kun … Jatka artikkeliin Onnelliset ohjelmistot
Kaksi kolmasosaa helsinkiläisestä on ensimmäisen polven helsinkiläisiä, eli he ovat syntyneet muualla. Tämä ei ole mikään nykyajan uusi ilmiö. Itse asiassa siitä lähtien kun Viaporin rakennustyöt aloitettiin 1748, valtaosa (luullakseni enemmistö) helsinkiläisistä on aina ollut ensimmäisen polven helsinkiläisiä. Ensin rakennustyömiehiä, sitten Ruotsin sotilaita, Tsaarin sotilaita, uuteen pääkaupunkiin muuttajia, tehtaille töihin tulijoita, yliopiston opiskelijoita muualta maasta … Jatka artikkeliin Jokainen on helsinkiläinen
Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kehuu Suomen hallituksen rohkeutta satsata lamaoloissa 700 miljoonaa Aalto-hankkeeseen, jossa kokeellisen tieteentutkimuksen keinoin pyritään selvittämään, voiko kolmesta keskinkertaisesta korkeakoulusta luoda huippuyliopiston pelkällä rahalla. ”700 miljoonan euroa on kansainvälisestikin huomattava summa kokeellisessa tieteentutkimuksessa. Pientähän se on verrattuna Amerikassa kokeelliseen taloustieteeseen käytettyjen miljardien rinnalla, mutta tieteentutkimus on kokeellisena tieteenä vielä melko nuori” selittää Tuomas … Jatka artikkeliin Kokeellisen tieteentutkimuksen seura kiittää Aalto-koesarjaa
- « Edellinen
- 1
- …
- 39
- 40
- 41
- 42
- 43
- …
- 46
- Seuraava »