Blogin uusimmat

Suomen julkinen sektori oli tietotekniikan hyödyntämisessä maailman kärkeä joskus 80- ja 90-luvulla. Sitten se jämähti. Olen puhunut kohta kaksi vuoskymmentä siitä, miten valtion ja kuntien softia ja softahankkeita pitäisi kehittää. Ja ovathan monet asiat menneet eteenpäin ja melkein kaikki 80-luvun softat korvattu jollain vähän modernimmalla ainakin asiakasrajapinnassa. Mutta rehellisesti on pakko myöntää, että aika monet … Jatka artikkeliin Helsinki tarvitsee digitaalista murrosta

Polkiessani alas Hämeentietä huomaan, että jokin on muuttunut. Tämä ei enää ole se kaupunki, jossa 10 vuotta sitten lähdimme kriittiselle pyöräretkelle pitkin Hämeentietä. Siinä kaupungissa pyöräteiden rakentaminen Hämeentielle oli kuulemma mahdotonta, tilaa ei ole. Tänään poljin Hämeentietä lapsen kanssa. Pyörätiet eivät vielä ole ihan valmiit, mutta toimivat. Kukaan ei tööttää, kukaan ei työnnä kohti reunakiveä. … Jatka artikkeliin Hämeentie – muutos on mahdollinen, kun siitä tehdään mahdollinen

Kaupunki rakennetaan kolmesti Ensin unelmissa ja visioissa Sitten kaavoissa ja dokumenteissa Ja kolmannen kerran kivestä Vuonna 2010 Helsingissä rakennettiin 2261 asuntoa. Vuonna 2020 rakennettiin 7280 asuntoa. Se on edelleen liian vähän, meillä on edelleen asuntopula. Mutta se on 5019 asuntoa enemmän, 222% kasvu. Matka visiosta betoniin on pitkä. Se lähtee siitä että uskalletaan ajatella kaupunki … Jatka artikkeliin Kaupunki rakennetaan kolmesti

Teollisuuskadun länsipäässä kohoavat Pasilan uudet talot ja tulevaisuudessa pilvenpiirtäjät. Sen itäpäässä kohoavat Kalasatman uudet talot ja pilvenpiirtäjät. Niitä yhdistää melko ankea ja meluisia väylä, joka on lähinnä railo kaupunkirakenteessa, ei yhdistävä tekijä. Joskus 2012 keksimme Mikko Särelän kanssa, että näiden kahden uuden keskuksen välillä kulkee katu, joka on nykyisellään aika heiteillä. Pasilan ja Kalasataman lisäksi … Jatka artikkeliin Teollisuuskadun ympärille syntyy Helsingin toinen keskusta

Hei ystävät, kuntavaaleihin on aikaa kuukausi, ja olen ehdolla valtuustoon. Olen viimeiset 8 vuotta rakentanut valtuustossa Helsinkiä, joka toivottaa kaikki tulijat tervetulleeksi. Joka antaa tilaa ja mahdollisuuksia löytää omanlaisensa elämä, yrittää ja rakentaa uutta. Joka pitää huolta, eikä päästä tippumaan. Joka uskoo kaikkien mahdollisuuksiin ja antaa kaikille uskoa tulevaan. Konkreettisesti siis sellaisia asioita kuin moottoritiealueiden … Jatka artikkeliin Ehdolla kuntavaaleissa 13.6.2021

Kävikin niin, että ihmiset haluavat tiiviiseen kaupunkiin entistä enemmän, he vaan haluavat siellä enemmän tilaa. Yhä useampi tekee töitä kotonaan ja työhuoneelle tulee tarvetta. Tai ehkä lapset pitäisi saada olkkarista jonnekin riehumaan kun aikuiset tekevät töitä. Tai kun harrastukset siirtyvät kotiin, niille tarvitsee tilaa, oli kyseessä sitten sirkuspatja, valkokangas tai Peloton. Konkreettisesti tämä näkyy niin, … Jatka artikkeliin Koronapandemian vaikutus kaupungistumiseen yhdellä kuvalla

Hallitus päätti rokotteiden alueellisesta kohdentamisesta. Kuukautta myöhässä toki, mutta silti. Valitettavasti päätös on rajattu niin, että lähes yhtä hyvin olisi voinut jättää päättämättä. 1) Liian myöhään Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä suositteli kohdentamista kuukausi sitten ja tehtäväksi mahdollisimman nopeasti. Päätöksentekoon on mennyt kuukausi ja päätös on muotoiltu niin, että ilmeisesti vasta kun kaikki yli 70v ja kaikki riskiryhmä … Jatka artikkeliin Rokotteiden alueellisesta kohdentamisesta

Tiina Pasuri (HS Mielipide 1.2.) esitti, että Helsingin keskustan läpiajoa ei saisi vähentää, koska se heikentää keskustan elinvoimaa. Läpi ajava autoliikenne ei kuitenkaan tuo yhtäkään ihmistä tai euroa lisää keskustaan. Niemellä sijaitseva keskusta on useimmilla matkoilla helppo kiertää kehäteitä tai vaikkapa Nordenskiöldinkatua pitkin. Useimmat autoilijat tekevätkin näin: keskustan läpi ajaa vain noin 7 200 autoa … Jatka artikkeliin Läpiajo ei tuo elämää keskustaan